ERIKOISHAASTATTELU: Uusi NHL-tähti on syttynyt! Mikko Rantanen paljastaa ällistyttävän vireensä salat: ”Tulosta on tultava!”

Elämänsä parasta jääkiekkoa pelaava Mikko Rantanen on noussut Colorado Avalanchen johtavaksi pelaajaksi toisella kokonaisella NHL-kaudellaan.

Mutta miten läpimurto on onnistunut? NHLSuomi nappasi miehen pidempään haastatteluun. Aiheina ovat niin suomalaisten upea kausi kuin Coloardon upeat otteet.

Paljon pelejä koko ajan edessä ja kovaa tahtia mennään kohti runkosarjan loppua. Miten vuosi 2018 on osaltanne lähtenyt käyntiin?

– Meillä alkoi iso voittoputki jo joulukuussa ja se on auttanut paljon tähän taisteluun pudotuspelipaikasta. Nyt on tullut tiukkoja häviöitä, jotka harmittavat. Otamme kuitenkin kaikki pisteet matkaan, mitkä saamme raavittua. Vieraskentällä meidän pitää pystyä pelata paremmin ja saada pisteitä enemmän.

Trade deadline meni juuri kiinni. Miten seurasit siirtoikkunan sulkeutumista?

– Totta kai sitä tuli seurattua. Meidän joukkueessa tiesimme, ettei suuria muutoksia ole tapahtumassa. Aina tietysti joku voi lähteä, mutta meillä on todella nuori joukkue, joka taistelee pudotuspeleistä. Iso kauppa ei ollut niin todennäköinen.

– Mutta se päivä on kuitenkin aika ihmeellinen, kun näkee, miten muut joukkueet tekevät siirtoja.

Mikä oli mielestäsi sykähdyttävin siirto?

– Ryan McDonagh’in ja JT Millerin siirtyminen Tampa Bayhin. Siinä oli paljon liikkuvia palasia ja Tampa sai todella kovat vahvistukset.

Viime vuonna Coloradon GM Joe Sakic sanoi, että kaikki muut ovat myynnissä paitsi sinä ja Nathan McKinnon. Tällä kaudella sinulle ei myönnetty samanlaista julkista vapaakorttia, mutta miltä sinusta tuntui kuulla tuollaisia sanoja Sakicin suusta?

– Tietenkin se tuntui kivalta tietää, että minua kohtaan löytyy luottamusta. Onhan se minulle todella iso kunnia, mutta se tuo myös paljon vastuuta. Sitten pitää myös pelata hyvin, kun paljon odotetaan. On myös kiva, ettei tarvitse mihinkään lähteä, koska viihdyn Coloradossa niin hyvin.

Surkimuksesta NHL-yllättäjäksi

Seura tosiaan luottaa sinuun ja kehitykseesi paljon, mutta miten sinä itse näet tulevaisuutesi Colorado Avalanchessa?

– Tänä vuonna ei varmasti kukaan odottanut, että taistelisimme edelleen pudotuspeleistä, kun noin 15 peliä on jäljellä. Meillä on yksi NHL:n nuorimmista joukkueista ja olemme pelanneet ennakkoluulotonta jääkiekkoa. Kyllä minulla on hyvät fiilikset tästä joukkueesta.

Viime vuonna olitte yksi NHL:n huonoimmista joukkueista, mutta pelaajistossa ei tapahtunut isoa remonttia ja silti pelaatte pudotuspelipaikasta. Mikä on isoin asia, joka joukkueessa on muuttunut?

– Joukkueen nuorentuminen ja sen mukana tullut ennakkoluulottomuus. Nuorilla pelaajilla on todella kovat näyttöhalut jokaisessa pelissä, eikä ole hirveästi paineita. Nyt jokainen pelaaja haluaa näyttää, että voimme voittaa kenet vain tässä sarjassa. Se on ehkä se suurin ero.

Matt Duchenen siirtosaaga sai paljon palstatilaa ja lopulta pitkään huhuttu kauppa pois Coloradosta toteutui. Millaisia vaikutuksia sillä oli joukkueeseen, että julkisesti tyytymätön pelaaja pääsi lopulta pois?

– Se oli helpotus joukkueelle, kun se kaikki sähellys loppui. Se kuitenkin alkoi jo preseasonilla ja jatkui koko alkukauden. Oli se aikamoista menoa, kun kaikki siitä puhuivat, milloin lähtee ja niin edelleen. Tietysti kun Duchene itse halusi lähteä, niin on hyvä asia että hän pääsi pois ja jäljelle jäivät pelaajat, jotka halusivat pelata Coloradolle.

– Haluan nostaa hattua Duchenelle siitä, että hän pelasi ne 14 peliä täysillä ja joukkueelle, eikä minkäänlaista luovuttamista ollut aistittavissa. Hienosti ja ammattimaisesti hän hoiti kaikki viimeiset viikot, mutta kyllä hänen lähtönsä myös auttoi joukkuetta.

Läpimurto NHL-eliittiin!

Tietysti oma kautesi (23+46=69) on ollut erinomainen tähän mennessä. Mikä tämän on mahdollistanut?

– Varmaan se, että olen kehittynyt paljon viime kaudesta, varsinkin henkisellä puolella. Nykyään uskallan pelata maltillisemmin. Tietysti myös ketjukaverit auttaa. Kyllä siinä on kelvannut pelata McKinnonin ja Landeskogin kanssa, kun olemme saaneet pelin rullaamaan hyvin.

Olet paljon harjoitellut Hannu Rautalan kanssa kesäisin Patrik Laineen ja Rasmus Ristolaisen kanssa. Millainen vaikutus tällä on ollut kehitykseesi?

– Olen saanut todella paljon voimaa sitä kautta ja nykyään pärjään paremmin kulmissa. Tasapainoa harjoittelin myös paljon viime kesänä, etten nyt olisi ihan heti ensimmäisestä kovasta niitistä mahallani jäällä. Tästä pitää tietysti antaa iso kiitos Hannulle. Olen hänen harjoituksissaan saanut paljon voimaa ja nopeutta lisää.

Sanoitkin, että peli toimii Nathan McKinnonin ja Gabriel Landeskogin kanssa. Miten luonnehtisit teidän ketjun rooleja?

– MacKinnon on tietysti supertähti ja NHL:n nopeimmista pelaajista. Pakit ovat hänen kanssaan koko ajan varuillaan, mikä tietysti luo minulle tilaa laidalle. Landeskogin parhaimmat ominaisuudet ovat puolestaan päätypelissä. Hän on siellä todella vahva molemmilla puolilla kenttää, eikä tekee isoja virheitä, joten hän tasapainottaa hyvin meidän ketjua. Minä ja Nathan olemme kuitenkin paljon hyökkäävämpiä pelaajia.

Erityisesti sinun ja McKinnonin yhteispeliä on ollut nautinto katsoa. Miksi teillä klikkaa niin?

– Molemmat ymmärrämme hyvin peliä ja tykkäämme jutella keskenämme ennen peliä ja sen aikana. En sitten tiedä syytä tähän kemiaan, mutta luemme toistemme peliä hyvin.

Onko sinulla ollut uran aikana aikaisemmin sellaista pelaajaa, jonka kanssa kemiat kohtaavat samalla tavalla?

– Ei ole tainnut kyllä olla ketään sellaista, jonka kanssa olisi tiennyt koko ajan, mitä toinen tekee ja haluaa tehdä. Ehkä joskus TPS:n C2:ssa on tainnut olla sellaisia ketjuja, niitä ei ehkä lasketa.

Saat paljon vastuuta ja sinuun luotetaan. Taidat nauttia roolistasi ja pelaamisesta?

– Kyllä nautin todella paljon tällä hetkellä. Pääsen pelaamaan paljon ja saan olla ratkaisuhetkillä kentillä. Se on se mitä haluan tehdä. Pääsen myös pelaamaan noiden kahden kanssa ja kun homma on toiminut, niin ketjuun tuskin kosketaan. Heidän kanssaan on ollut todella kivaa pelata. Nyt pitää vain nauttia ja hilata joukkue pudotuspeleihin.

Vaikka sinulla on vasta toinen täysi kausi NHL:ssä menossa, olet jo johtava pelaaja ja sinulta odotetaan tehoja?

– Odotusarvo on, että tulosta pitää tulla ja puolustussuuntaan pitää olla myös vastuullinen. Jos pelaa ykkösketjussa, niin siihen huutoon pitää olla vastaamassa. Sitä kautta niitä myös tulee.

”Suomalaisilla oma kisa”

Te nuoret pelaajat olette ottaneet tällä kaudella hyvin NHL:ää haltuun. Patrik Laine, Aleksandr Barkov, Sebastian Aho ja Teuvo Teräväinen sinun lisäksesi tekevät kovaa jälkeä tällä hetkellä. Miten olet seurannut heitä?

– On ollut kiva seurata, että nuoret pelaajat ovat ottaneet vastuuta ja tehneet tulosta. En tiedä ovatko ennätykset paukkuneet, mutta todella moni on päässyt jo yli 50 pisteen ja muutenkin pelannut hyvin. Pate on myös maalipörssin kärkikahinoissa, mikä on hieno asia.

Onko suomalaisten pistepörssin voittajalle teille merkitystä pelaajien kesken?

– Ei siitä ainakaan ole puhuttu, mutta uskoisin, että varmasti se on kaikilla edes vähän takaraivossa. Se on sellainen pieni kisa, mutta ei mikään tavoite.

Kun seuraa kotimaisen kiekkoilun uutisointia, niin tunnut jäävän kovin vähälle huomiolle, Laineen, Ahon tai Barkovin varastaessa otsikot. Miten sinä tämän koet?

– Ei sitä oikein mieti, koska luen tosi vähän uutisia noin lähtökohtaisesti. Se, että jokaista laukaustani ei uutisoida, ei haittaa minua. Pelejä on meillä joka toinen päivä ja muuta hommaa on niin paljon, ettei tule kiinnitettyä huomiota näihin asioihin.

Häiritseekö se, vai onko se helpotus pysyä vähän varjossa?

– Siihen en osaa sanoa, onko tämä hyvä vai huono asia. En oikein tiedä, mitä siitä ajatella.

 

Sinulla on aika jännä urapolku ollut tähän mennessä. Sait Liigassa TPS:ssa “A”:n rintaan jo toisella täydellä kaudella, mutta seuraavana vuonna huomasit pelaavasi Pohjois-Amerikassa farmijoukkueessa. AHL:ään joutuminen on tulokkaille tietysti normijuttu, mutta sinä olit jo saanut maistaa Liigaa varakapteenin asemassa. Mitä ajattelit kun sait komennuksen farmiin?

– Aloitin tuolloin kauden NHL:ssä, mutta pelasin vain kymmentä minuuttia tai alle, niin tiesin, ettei se riitä tai tee minulle hyvää. Tiesin, että minun tarvitsee tottua pienen kaukalon peliin ja että tarvitsen enemmän minuutteja. Se oli minulta hyvä ratkaisu, etten lähtenyt takaisin TPS:aan vaan jäin tänne. AHL on vaikea sarja pelata ja se auttoi minua todella paljon.

Niin, millainen merkitys sillä farmikaudella oli urakehitykseesi?

– Oli sillä iso merkitys. Opin talon tavoille ja pienen kaukalon peliä. Lopulta itse peli NHL:ssä ei eroa hirveästi AHL:stä, vaikka tietysti pelaajat ovat taitavampia ja nopeampia. Ajatus on sama.

Viimeiseksi, mitä se vaatii, että Colorado Avalanche pelaa pudotuspeleissä?

– Koti ja vieraspelit ovat aika lailla tasan loppukaudesta, joten vieraspelit tulevat ratkaisemaan, pääsemmekö playoffseihin vai ei. Kotona pystymme voittamaan kenet vain, mutta vieraspeleihin pitää saada lisää aggressiivisuutta ja samanlaista rentoa tekemistä.

HAASTATTELU: Kimmo Mäkinen