Muistatko? Teemu Selänteen ura päättyi hurjaan selkäsaunaan – jopa vastustajat liikuttuivat: ”Se on surullista, hän on ollut uskomaton pelaaja”

Vuoden 2014 toukokuun 16. päivän aamuyön ja aamun tunnit jäävät suomalaiseen kiekkohistoriaan ikiajoiksi. Tuona aurikoisena perjantaiaamuna Teemu Selänteen, yhden kaikkien aikojen suomalaiskiekkoilijan, pelaajaura päättyi NHL:ssä totaaliseen selkäsaunaan. Siitä on nyt likimain tasan kuusi vuotta.

Pelattiin NHL-kauden 2013-14 pudotuspelien toista kierrosta Anaheim Ducksin ja Los Angeles Kingsin, kesän 2012 Stanley Cup -mestarin välillä. Voitot olivat 3-3 ennen legendaarista game seveniä. Kyseessä oli joukkueiden kohdalla tulos tai ulos, ja sama oli laulu Selänteelläkin.

Kuusi aiempaa peliä olivat menneet siten, että ensiksi Kings voitti kaksi kotonaan ja sitten Ducks vastaavasti kaksi kotihallissaan. Viides peli meni sekin Anaheimille, ja tuolloin näytti vahvasti siltä, että se menisi konferenssifinaaliin. Vaan ei mennyt. Kings voitti kuudennen pelin 2-1, jonka myötä edessä oli seitsemäs peli.

Siitä tuli Anaheimin painajainen.

Ducks ei ollut millään tapaa valmis, ja Kings teki samalla ihan mitä se tahtoi. Avauserässä pelin käsikirjoitusta kuvastivat parhaiten Kingsin Jeff Carterin härkämäinen 2-0-pönttö ja Ducksin Corey Perryn totaalinen puppelointi hetkeä myöhemmin rankkarissa. LA:n Jonathan Quick oli maalillaan sanalla sanoen jäätävä, ankkalauma oli telineissä kaikkialla.

Sitä samaa, mitä Quick oli, ei Selänteen kannalta ikävä kyllä ollut Ducksin vahti John Gibson. Tulostaulussa oli avauserän jälkeen 3-0 Kingsille, ja toisen erän alussa Anze Kopitar läpsäytti ratkaisevan oloisen 4-0-niitin. Gibson sai väistyä maaliltaan. Kun kellossa oli 22.02 ja tuo 4-0, oli Selänteen tarinassa lopun alkua.

Kings nosti jalkaa kaasulta, leikitteli 6-2-voittoon ja konferenssifinaaleihin.

Selänne puhui Ilta-Sanomien Selänne-erikoislehdessä toukokuussa 2014 todellakin liikuttavaan sävyyn uransa loppumisesta.

– En pystynyt pidättämään kyyneleitä. En tiennyt, mitä olisin tehnyt. Tämä päättyi niin nopeasti. Se tuntui niin uskomattomalta. Oli vaikea tajuta, että kun on pikkupojasta lähtien tätä tehnyt, että nyt se ykskaks loppuisi kuin seinään.

– Sisälläni tulee olemaan tyhjä aukko pitkän aikaa. Mutta jätin kaukaloon kaikkeni.

Täydellisen 6-2-ryöpytyksen jälkeen Kings-pelaajat eivät erityisemmin ilakoineet esimerkiksi maalivahtinsa ympärillä summerin soidessa – kuten tapana on – vaikka ottelusarja meni poikki.

Kingsin kaksinkertainen Stanley Cup -voittaja, yhdysvaltalainen Quick oli kiittänyt Selännettä pohjoisamerikkalaisten medioiden mukaan ja sanonut, että pelaaminen suomalaista vastaan oli ollut kunnia-asia. Kanadalainen huippupakki Drew Doughty puolestaan kertoi jäävänsä ikävoimään Selännettä. Kättelyt, tai no, halailut, kestivät pelin jälkeen pitkään.

– Se on surullista, hän on ollut uskomaton pelaaja niin pitkään. Kaikki kunnioittavat häntä. Hän ansaitsee kunnioitusta. Se, että pelaamme ensi kaudella Anaheimia vastaan ilman häntä, tuntuu oudolta, Doughty sanoi pressissä uran loppumisesta.

Kingsin silloinen luotsi Darryl Sutter lausui seiskapelin jälkeen lehdistötilaisuudessa Selänteestä myös upeita lauseita.

– Valmensin häntä ja tunnen hänet. Hän on erityinen pelaaja ja erityinen persoona. Olen iloinen, että hän sai voittaa Stanley Cupin.

– Niin suuri pettymys kuin tämä hänelle onkin, sai hän pelata täällä ja hänet huomioitiin fanien puolesta ja ei vain hänen oman joukkueensa puolesta. Tiedän sen kunnioituksen, jota pelaajillamme on häntä kohtaan. Se oli hienoa nähdä.

Kingsiä silloin edustaneen Justin Williamsin mukaan NHL:ssä ei ollut tuolloin jäljellä montaa sellaista hahmoa kuin Selänne – pelaaja, joka on ansainnut kunnioituksen ja ihailun, ei vain faneilta, vaan pelaajilta, joita vastaan hän pelaa.

– Olisimme seisoneet tuolla 20 minuuttia, jos olisimme voineet, Williams sanoi viitaten pelin jälkipuinteihin.

Ducks-luotsi Bruce Boudreau oli järjestänyt viimeisen vaihdon niin, että Selänne sai pelata sen.

– Arvostan sitä. Se oli hieno ele, suomalainen kiitteli Ilta-Sanomien mukaan.

Lisäksi Anaheimin kotiyleisön ja jopa Kingsin vieraskannattajat osoittivat Selänteelle suosiotaan seisoen.

Ducks ei huonolle hävinnyt, sillä konferenssifinaaleissa Los Angeles voitti myös Chicago Blackhawksin seitsemännessä pelissä jatkoerässä. Stanley Cupin finaaleissa jalkoihin jäi NY Rangers voitoin 4-1. Tuonkin ottelusarjan ratkaisseen koitoksen LA vei jatkoerässä. Mestaruus meni oikeaan osoitteeseen eittämättä.

Sähköinen loppu

Selänne nousi tuolla kaudella valokeilaan eräästä toisestakin syystä kuin vain uran loppumisen takia. Suomalaislegenda kritisoi Anaheimin silloisen luotsi Boudreaun ratkaisuja, jotka vaikuttivat hyökkääjän rooliin negatiivisesti: Se pieneni ja samalla peliaika väheni.

Siellä täällä huhuiltiin, että kaksikon välit olisivat huonontuneet isostikin juuri kriittisimmillä hetkellä kaudesta, eli Kings-sarjaa edeltäneen Dallas Stars -ottelusarjan aikana.

Selänne korjaili eri medioiden kirjoituksia myöhemmin kertomalla, etteivät välit olleet sähköisiä. Kyse oli suomalaisen mukaan pelillisistä näkemyksistä. Selänne sanoi, ettei Boudreau uskonut tämän pystyvän isoon rooliin, eli esimerkiksi ykkösketjussa pelaamiseen enää tuolla kaudella. Suomalaistykki oli kirkkaasti päälle nelikymppinen.

Toisaalta Selänne kertoi eri mediolle tuolloin, ettei hän mielestään saanut hyödynnettyä kaikkea potentiaaliaan, ja että hän olisi pystynyt pelaamaan taalaliigassa vastakin, mutta ei sitä lopulta halunnut.

Boudreau mollasi lopulta itseään haukkumalla häntä moukaksi suomalaisen rinnalla.

Selänne iski uransa viimeisellä NHL-kaudella runkosarjan 64 pelissä tehot 9+18=27 (+8), kevään 12 pudotuspeliottelua toivat saldon 2+4=6 (-2).

Stanley Cupin Selänne voitti kesällä 2007, lisäksi hän voitti kolmesti parhaan maalintekijän pystin. Selänne valittiin aikanaan parhaaksi tulokkaaksi, suomalainen sai aikanaan myös Bill Masterton Memorial Trophyn. Se annetaan pelaajalle, joka osoittaa parhaiten sisukkuutta, urheiluhenkeä ja omistautumista jääkiekolle.

Uransa 1 451 runkosarjan pelissä suomalainen summasi tehot 684+773=1 457 (+95), 130 pudotuspeliottelua toivat tehot 44+44=88 (-16).