NHL:ssä eletään parhaillaan kenties vuoden hiljaisinta jaksoa. Vapaiden markkinoiden siirtohulinat ovat takanapäin ja harjoitusleiritysten alkuunkin on vielä aikaa.

Siirtohuhuissa kuumin puheenaihe on Patrik Laine. Ex-maalitykki on niin kiinnostava nimi Pohjois-Amerikassakin, että lähes päivittäin hänestä kannattaa kirjoittaa jokin löysä huhu tai siirtospekulaatio. Viimeisimpänä häntä ollaan viemässä New York Rangersiin ilman sen kummempia lähteitä tai perusteluita.

Laine herättää paljon mielipiteitä ja tunteita Suomessa, mutta näin on myös Atlantin toisella puolen. Jokaisella lätkätietäjällä tuntuu olevan vahva mielipide siitä, millaiseen seuraan ja rooliin Laine voisi sopia ja kuinka paljon hänelle olisi järkevää maksaa.

Samaan aikaan kuumaksi puheenaiheeksi on noussut Laineen ura ylipäätään. Miten on mahdollista, että aikansa superlupaus on vain 28-vuotiaana siinä pisteessä, ettei yksikään NHL-seura ole kiinnostunut hänestä? Miten niin hyvällä laukauksella on voinut tehdä niin vähän maaleja?

Moni NHL-fani toivoo Lainetta seuraansa 13. hyökkääjän rooliin. Laine pelaisi vain ylivoimat ja ratkaisuhetket kolmannessa erässä, kun hänen joukkueensa metsästäisi tasoitusta. Muuten suomalaispyssy voi pelata hajavaihtoja tai istua kokonaan penkillä. Olisiko tällaisessa mitään järkeä, on sitten eri asia.

Kuuma keskustelu Laineen ympärillä todistaa sen, että hän olisi oiva hankinta jokaiselle NHL-seuralle. Loukkaantumiskierteestään ja puolustuspelinsä ongelmista huolimatta.

Luonnollisesti pelaajana Laine olisi hyvin riskinen hankinta, mutta markkinointitempauksena hän olisi erinomainen ja kustannustehokas. Esimerkiksi Detroit, Seattle, Vancouver ja Calgary ovat välivaiheen seuroja, joilla ei tunnu olevan mitään suuntaa, mutta palkkakatossa heillä on rutkasti tilaa.

Hankkimalla Laineen mikä tahansa seura nousisi kuumaksi puheenaiheeksi koko NHL:n tasolla. Mihin ketjuun Laine istutettaisiin, miten ylivoima rakennettaisiin hänen ympärilleen ja niin edelleen. Myös oma fanikunta saisi jotain puhuttavaa ja jännitettävää. Ja jos Laine onnistuisi palaamaan vanhalle tasolleen, olisi se urheiluromantiikkaa vailla vertaa.

NHL olisi paljon värittömämpi paikka ilman Patrik Lainetta.

LUE MYÖS: