Kanadan MM-kisajoukkueesta löytyy tasan tarkkaan kaksi yli 30-vuotiasta pelaajaa, joten kyse on nuoresta joukkueesta.

Kyseisen lukeman ovat ylittäneet maalivahti Chad Johnson ja puolustaja Chris Lee. Koska heistä ensimmäisenä mainittu kiekkoilee jo NHL:ssä, on tässä siis kyse 36-vuotiaasta Leestä, joka on viettänyt viimeiset seitsemän kautta Euroopassa.

181-senttistä ja 84-kiloista puolustajaa ei koskaan varattu NHL:ään. Hän ei myöskään koskaan noussut pelaamaan maailman kovimpaan kiekkoliigaan, vaan esimerkiksi viimeiset kolme Pohjois-Amerikassa viettämäänsä vuotta menivät kaikki AHL:n puolella.

Niinpä hänen siirtyminen kaudeksi 2010-11 Eurooppaan, ja Saksan DEL-liigassa pelaavan Kölner Haien riveihin, ei tullut kenellekään yllätyksenä. Sen sijaan se ehkä tuli, että isossa kaukalossa hän on kyennyt luomaan todella nousujohteisen uran huolimatta iästään: ei nimittäin ole täysin tavanomaista, että yli kolmekymppinen puolustaja menee kausi kaudelta eteenpäin pelaajana.

Näin kuitenkin kävi, sillä ensimmäinen kausi Kölnissä meni vielä hieman totutellessa, mutta seuraavalla kaudella hän tuplasi Adler Mannheimissa pistesaldonsa. Sitä kautta tie vei SHL:n Färjestadiin, jossa hän iski välittömästi debyyttikaudellaan 54 runkosarjaotteluun 41 tehopistettä ja pudotuspeleissä kymmeneen otteluun uskomattomat tehot 7+5.

Hänen upeiden otteidensa perusteella Leetä vietiin jälleen. Tällä kertaa sopimustarjous tuli KHL-jätti Metallurg Magnitogorskin suunnalta. Hän liittyi joukkueen vahvuuteen ja on nyt viettänyt neljä täyttä kautta seuran riveissä, voittaen muun muassa kaksi Gagarin Cupia.

Otteluita kokeneelle Leelle on kertynyt itänaapurissa runkosarjan osalta 227 kappaletta ja hän on tehnyt niissä puolustajalle käsittämättömän kovat tehot 44+135. Pudotuspeleissä meno ei ole käytännössä hiipunut tippaakaan, sillä 71 otteluun hän on viimeistellyt seitsemän maalia ja antanut 40 maaliin johtanutta syöttöä.

Etenkin päättynyt kausi, vaikka ikää on jo 36 vuotta, oli koko Leen pelaajauran paras. Hän nakutti 60 runkosarjaotteluun uskomattomat tehot 14+51, pelaten siis koko kauden yli piste per peli -tahdilla. Se puolestaan poiki paikan Kanadan MM-joukkueesta, jossa kaikki muut pelaajat ovat NHL-pelaajia.

Myös sisääntulo Kanadan joukkueeseen on ollut näyttävä. Hän nimittäin heti ensimmäisessä MM-ottelussaan, joka oli siis vaahteranlehtipaitojen viime ottelu, hän syötti Claude Giroux’n tekemän voittomaalin ylivoimalla. Samalla hän osoitti juuri yhtä suurimmista vahvuuttaan: ylivoimapeliään.

Ylipäätään Lee on äärimmäisen hyvin liikkuva puolustaja, joka pelaa äärimmäisen tasapainoisesti molempiin suuntiin ja ennen kaikkea rauhoittaa joukkueen kuin joukkueen peräpäätä. Tästä kieliikin se, että hän on ammattilaisurallaan jäänyt ainoastaan kahdesti pakkasen puolelle tehotilaston osalta.

Ei ole siis ihme, että kaiken näkemänsä ja ennen kaikkea viime vuosien esityksensä jälkeen hän hamuaa pelaamaan NHL:ään.

Itse asiassa useat eri medialähteet uskovatkin hänelle löytyvän ottajan, sillä esimerkiksi laajempia tilastoanalyysimenetelmiä käyttäen, hänen luvut ovat hyvin samankaltaisia kuin Toronto Maple Leafsissa erinomaisen kauden pelanneella Jake Gardinerilla. Mikäli Leelle haluaisi hakea jonkinasteista verrokkia, voisi häntä tituleerata potentiaaliseksi uudeksi Brian Rafalskiksi.

Leen kohdalla, sillä hän varmasti tulisi lyhyellä sopimuksella ja pienellä palkalla, kysymys ei niinkään kuulu ”millä seura hänet voisi ottaa”, vaan ennemminkin ”millä seuralla ei yksinkertaisesti ole tarvetta hänelle”. Toisin sanoen, ottajia on varmasti jonoksi saakka, sillä kuka ei haluaisi edullista ja kokenutta ylivoiman pyörittäjää, jolla on potentiaalia olla vielä 36-vuotiaana yksi joukkueensa kärkipuolustajista.

NHL-fanin koti: Ohjelma, tilastot, uutiset & kaikki pudotuspeleistä TÄÄLTÄ.