Paul Fenton ehti olla 14 kuukautta Minnesota Wildin general managerina. Lyhyellä matkalle mahtui useita kohuja, joista monet jäivät suurelta osalta piiloon. The Athleticin toimittaja Michael Russo kasasi Fentonin erikoiset temput yhdeksi listaksi.

Fentonin suurin kompastuskivi oli kasvava vainoharhaisuus erilaisten tietovuotojen suhteen. Urheilubisneksessä on totuttu erilaisiin siirtohuhuihin ja sisäpiirinlähteisiin, mutta neuvottelupöydistä tihkuva tieto sai entisen GM:n toistuvasti suunniltaan.

Useaan kertaan vuoden aikana Fenton kutsui henkilökuntansa yhteen ja ohjeisti, ettei mitään tietoja saisi antaa. Kun siirtohuhuja pyöri edelleen tuttuun tahtiin, Fenton uhkasi henkilökuntaansa potkuilla.

Loukkaantumisisten suhteenkin GM oli hyvin tarkka. Pelaajia neuvottiin käyttämästä vammoihin tarkoitettuja välineitä median edessä, jottei tieto loukkaantumisen laadusta lähtisi leviämään.

Tietovuotojen tilkitsemiseen käytetty aika näkyi puutteena muualla. Carolina Hurricanes oli skoutannut kymmeneen kertaan Nino Niederreiteria, ennen kuin seura ehdotti kauppaa. Carolina tarjosi vaihdossa Victor Raskia, jonka seura oli jo päättänyt ostaa ulos. Fenton hyväksyi kaupan suoraan ilman, että Raskia oli skoutattu kertaakaan.

Huonojen diilien lisäksi seura menetti monta tärkeää henkilöä kulisseista. Kaksi edistyksillisiin tilastoihin erikoistunutta asiantuntijaa savustettiin ulos seurasta. Toinen heistä löysi itselleen nopeasti Seattlen riveistä. Lisäksi hän erotti apuvalmentajana toiminene John Andersonin ja korvasi hänet omalla ystävällään Dean Evasonilla, jonka oli määrä nousta myös päävalmentajaksi.

Fenton järjesti työpaikan myös omalle pojalleen. P.J. Fenton nousi koko amatööriskouttauksen johtoon, mikä sai monet kokeneemmat työntekijät suunniltaan.

Fentonin aikakausi Minnesota Wildin johdossa muistetaan vielä pitkään. Sen vaikutukset nimittäin näkyvät vielä vuosia niin pelaajiston kuin taustahenkilöiden suhteen.