Kiekkokynä: Toisen kierroksen topit ja flopit

NHL:n pudotuspelien toinen kierros tarjosi muun muassa kaksi ”Game 7”:iin asti mennyttä sarjaa. Molemmat noista pelattiin lännen puolella. Tästä huolimatta kolmas kierros alkaa idässä myöhemmin kuin lännessä. Eli idän joukkueille taukoa peleistä tulee viikko, kun lännen joukkueet huilaavat kaksi-kolme päivää.

Kerrataan kulunut kierros ensimmäisen kierroksen tapaan listaamalla topit ja flopit.

Topit:

1. Torey Krug

Pakko nostaa ensimmäisenä esiin pelaaja, joka loi itsestään tarinan toisen kierroksen aikana. Krug oli jokaisen huulilla. Tulokaspuolustaja tuli paikkaamaan Bostonin puolustajapulaa, mutta hänestä tuli yksi Bruins-Rangers sarjan käänteen tekijöistä. Viisi ottelua, neljä maalia ja yksi syöttö siihen päälle. Kun Bruinsin vakiopuolustajat alkavat kuntoutua, on Krugia peliesityksiensä vuoksi vaikea pudottaa kokoonpanosta. Hän pelasi hyvin, koska hän uskaltaa pelata. Hän tekee kikkoja uskaliaasti, mutta se on se, millä hän pärjää. Peliä virheitä pelkäämättä, lujalla itseluottamuksella – tätä on luvassa myös jatkossa. Boston-Pittsburgh sarja alkaa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 2 Suomen aikaa.

2. Jonathan Quick

Maalivahtien suorituksia voisi nostaa useamman esiin, vaikka Jimmy Howardin mainitakseni, mutta annan tämän kierroksen ykköstorjujan viitan viime vuoden Conn Smythe-voittajalle. Jonathan Quick pelaa tänä keväänä jälleen sillä tasolla, millä hän voittaa pelejä lähes yksin. Päästi San Jose-sarjassa taakseen 10 maalia, seitsemässä ottelussa. Torjui 195 laukausta häntä kohden ammutuista 205:stä kudista. Quick ja Kings eivät ole kotona hävinneet tänä keväänä vielä kertaakaan, eikä Quickin selän taakse ole pudotuspeleissä tehty 33 otteluun yli kolmea maalia. Kingsin diesel on lämpiämässä myös tälle keväälle. He tulevat olemaan vaikea voitettava jatkossa. Quickin sekä pudotuspelien tehokkaimman pelaajan koko NHL:ssä, kaudesta 2009-10 laskien, Mike Richardsin johtaessa joukkoja.

Flopit:

1. San Josen vierasylivoima

Pudotuspelit nykypäivänä ratkeavat hyvin pitkälti kahteen asiaan: a) maalivahdit ja b) erikoistilanneosaaminen. San Jose Sharksilla molemmat toimivat, mutta toinen ainoastaan kotona. Sama laulu joukkueella oli jo ensimmäisellä kierroksella. San Josen koti- ja vierasylivoiman tehokkuuden ero oli NHL:n pudotuspelihistorian suurin. Kotona hailauma onnistui häkellyttävän hyvin, tehden 10 maalia 29 yrityksestä, mutta vieraskaukalossa maalit jäivät yhteen (1) koko pudotuspeleissä. Yrityskertoja vieraskaukaloissa kertyi kuitenkin 21 kappaletta. Pakko tässä on myös antaa tunnustusta Kingsin kotialivoimalle, joka myös on toiminut läpi pudotuspelejen. Ainoastaan yksi maali on tehty Kingsiä vastaan ylivoimalla Staples Centerissä. Kings on ollut alivoimalla kotikaukalossaan 19 kertaa.

2. Jonathan Toewsin kiukuttelu

Chicagon kapteeni, joukkueen sielu ja tärkein pelaaja, oli Chicagon ja Detroitin välisen sarjan avauspeleissä kuin kiukutteleva teini. Tästä suurin kiitos meni alkusarjasa varjonsa Toewsin ylle luoneelle Henrik Zetterbergille, mutta Toewsin turhautuminen oli lähellä maksaa jatkopaikan Chicagolle. Koko joukkue teki virheitä ja huonoja ratkaisuja. Silloin kapteenin pitää nousta esiin ja ottaa joukkue reppuselkään ja nostaa tasoa. Ei ottaa kolmessa peräkkäisessä vaihdossa jäähyä, kuten Toews. Sarjan alku oli todella heikko, NHL:n runkosarjan parhaimman joukkueen kapteenilta. Kapteenilta, joka tunnetaan häikäisevästä, kokonaisvaltaisella pelistä.

—

Konferenssifinaalit alkavat lauantai-iltana Chicago-Los Angeles ottelulla. Tuosta sarjasta on luvassa huikea. Los Angelesin molemmat sarjat ovat olleet tasaisia ja fyysisiä. Pystyykö Chicago vastaamaan tähän? Sarjasta tullee olemaan tiukka ja vähämaalinen. Lopulta se joukkue voittaa, jonka erikoistilannepelaaminen toimii paremmin. Chicago lähtee sarjaan kolmen voiton putki taskussaan, mutta silti uskon Kingsin nousevan lopulta voittajana. Se kuitenkin vaatii varsinkin Anze Kopitarilta tason nostoa. Suurin yksittäinen syy luottoon Kingsin jatkopaikasta löytyy tolppien välistä. Jonathan Quick, jälleen Conn Smythe-vauhdissa. Voitot Kingsille 4-2.

Idän finaali käydään siis viikon levänneiden Bostonin ja Pittsburghin välillä. Tuosta sarjasta on tulossa ennakkoon paljon maalirikkaampi kuin lännen vastaavasta. Uskon Pittsburghin hurjan hyökkäyskaluston lopulta ottavan niskalenkin Bostonista. Crosby-Malkin-Iginla ja muut marssivat finaaleihin. Voitot Pittsburghille 4-1.

Sellainen mielenkiintoinen fakta konferenssifinaalien joukkueista vielä: mukana ovat kaikki viimeisen neljän vuoden mestarit. Pittsburgh voitti cupin 2009, Chicago 2010, Boston 2011 ja Los Angeles viime keväänä.

Tykkää Antti Eteläahon Kiekkokynä-blogista Facebookissa, niin pysyt ”änärin” menossa mukana!