Näkökulma: Onko Calgary Flames vihdoin valmis voittamaan? Joukkue vielä vailla johtavaa pelaajaa

© Kuva: Getty Images

Calgary Flames on aloittanut kautensa vakuuttavasti. Voittosarakkeeseen on tilastoitu 12 ottelua kauden 20:sta ja tappiosarakkeen lukema on vain kolme.

Päävalmentaja Darryl Sutter on saanut kasaan itsensä näköisen fyysisen joukkueen pelaamaan hänen luomassa sapluunassa. Puolustusvoittoinen pelitapa nopeilla käännöillä sekä vahvalla karvauksella ovat tuoneet karjakaupunkiin lujan työmoraalin ja yhteenkuuluvuuden tunteen.

Kun kautta on takana ensimmäinen neljännes, on syytä tarkastella onko albertalaisjoukkue raivannut tiensä vihdoin Stanley Cupista kilpailevien joukkoon vai onko kyse ollut vain alkukauden yllätyksestä.

Ylisuorittaminen kääntynee laskuun

Flames on tehnyt kauden 20 ottelussaan 68 maalia, mikä on koko sarjan neljänneksi paras suoritus. Toiseksi vähiten päästettyjä maaleja (38) nostaa joukkueen maalisuhteen koko sarjan parhaaksi helteisellä +30 lukemalla.

Joukkueen maaleista on vastannut suurimmaksi osin kaksi ensimmäistä hyökkäysketjua. Johnny Gaudreaun ja Matthew Tkachukin yhdeksän maalia mieheen, Elias Lindholmin kahdeksan maalia, Mikael Backlundin neljä ja Blake Colemanin kolme maalia sekä Andrew Mangiapanen peräti 15 maalia ovat yhteensä reilu 70 prosenttia koko joukkueen maaleista. Joukkueen kuusi kärkipelaajaa ovat tehneet enemmän maaleja kuin peräti kahdeksan kokonaista joukkuetta.

Jääkiekko on laji, jossa ykköskorin pelaajillekin tulee vaisumpia aikoja, ja tällöin heidän takaansa on noustava muita, joiden tulivoimaan joukkue pystyy nojaamaan. Flamesilla ei tällaisia pelaajia tällä hetkellä liiaksi ole, mutta esimerkiksi Dillon Dubélta on lupa odottaa tason nostoa.

Andrew Mangiapane pelaa läpimurtokauttaan. (Photo by Derek Leung/Getty Images)

Flamesin kakkosketjun laidassa hyökkäävä Mangiapane pelaa tällä hetkellä uransa parasta kautta. 15 tehdyllä maalilla kanadalaisnuori on enää neljän maalin päässä omasta maaliennätyksestään eikä tämän kaudenkaan tilastoista hänen edeltään löydy kuin Edmonton Oilersissa huikeaa kautta pelaava Leon Draisaitl. Mangiapane on saanut peliaikaa keskimäärin 15 minuuttia ottelua kohden, joka on peräti kahdeksan minuuttia Draisaitlia vähemmän.

Kakkosylivoimaa pelaava Mangiapane on ollut toistaiseksi sarjan tehokkain maalintekijä. Lähes joka kolmas hänen laukauksistaan on painunut vastustajan maalivahdin taakse, ja kyseinen lukema korreloikin hyvin hänen maaliodottamaansa, joka on peräti 6,5 maalia todellista määrää vähäisempi. Tämän vuoksi hänen tehokkuuden voidaan hyvin odottaa lähtevän pitkän kauden edetessä laskuun, mutta läpimurtokauttaan pelaavan laitahyökkääjän on turha painaa leukaansa rintaan.

Toinen läpimurtokauttaan joukkueessa pelaava löytyy puolustusosastolta. Oliver Kylington on 19 pelaamassaan ottelussa sivunnut jo omaa maaliennätystään kolmella täysosumalla sekä rikkonut syöttöennätyksensä yhdeksällä maaliin johtaneella syötöllään.

Sutterin alaisuudessa nuori puolustaja saa tärkeitä ja isoja peliminuutteja joukkueen kakkospakkiparissa yhdessä kokeneen Chris Tanevin kanssa. Lähes piste per ottelu -tahdilla pelaavan Kylingtonin lukemat tulevat niin ikään todennäköisesti kääntymään laskuun kauden aikana, mutta mikäli ei, on ruotsalainen vahvasti kiinni parhaalle puolustajalle jaettavassa Norris Trophyssa.

Maalivahtiosastolla Jacob Markström ja Dan Vladar ovat muodostaneet alkukauden aikana kenties koko sarjan parhaan maalivahtikaksikon. Markströmin 1,73 ja Vladarin 1,57 päästettyä maalia ottelua kohden ovat sarjan parhaat lukemat vähintään viisi ottelua pelanneista maalivahdeista, välissä vain St. Louis Bluesin maalia vartioiva Jack Campbell 1,68 keskiarvollaan. Näiden tilastojen lisäksi Flames-kaksikolta löytyy myös yhteensä peräti seitsemän nollapeliä.

Vaikka molemmat maalivahdit pystyisivätkin pitämään tasaisuuden työskentelyssään, on lukemien taantuminen silti todennäköistä, mutta se kuuluu jääkiekkoon.

Parempaa luvassa

Joukkueen ykkössentteri Lindholmin tehokkuus on kääntynyt viime viikkoina laskuun, mutta 22 pistettä 20 ottelussa on kelpo suoritus ja ruotsalaishyökkääjä onkin ollut Flamesin toiseksi tehokkain pelaaja. Kauden kuudessa ensimmäisessä ottelussa syntyneet seitsemän maalia ovat kääntyneet yhdeksi tehdyksi maaliksi viimeisessä 14 ottelussa.

Maalinteko tapahtuu monesti sykleissä, jolloin taantumia tulee väkisinkin, eikä Lindholmin tapauksessa huolta tule kantaa liikaa, sillä hän on yhä yksi joukkueensa parhaista pelintekijöistä ja ahkerasti laukovana hyökkääjänä varmasti vaarallinen jatkossakin.

Elias Lindholm lukeutuu Flamesin tärkeimpiin pelaajiin. (Photo by Kevin Hoffman/Getty Images)

Liekkipaitojen kolmosketjussa hyökkäävä Dubé on aloittanut kautensa odotuksia vaisummin. Vielä viime kaudella joukkueensa viidenneksi eniten maaleja tehnyt kanadalainen on onnistunut toistaiseksi vain kahdesti heiluttamaan vastustajan maaliverkkoja. 4,4 prosentin laukaisutarkkuus on vielä kaukana viime kauden 13:sta prosentista, mutta Dubén peluutuskaan ei ole ollut ideaali, kun pelipaikka on vaihdellut laidalta keskelle ja takaisin. 4,5 maalin odottama laukaisupaikkojen perusteella antaa kuitenkin uskoa tehojen löytymisestä, ja Dubén voidaan odottaa nousevan tärkeäksi palaseksi joukkueessa.

Tampa Bay Lightningista hankittu Coleman on aloittanut kautensa melko odotetun kaltaisesti. Kaksi vuotta sitten New Jersey Devilsistä Lightningiin kaupatun jenkkihyökkääjän Bolts-taivalkin alkoi hitaasti, mutta tuloksena oli kaksi peräkkäistä mestaruutta.

Nykyiseen joukkueeseensa Coleman on tuonut varmuutta kiekonkäsittelytaidoillaan. Puolustussuuntaankin viisaasti pelaavana hän ei juuri koe kiekonmenetyksiä ja on lisäksi loistava alivoimapelaaja.

Johtohahmoa vailla

Menestyminen vaatii joukkueelta pelaajaa, joka esimerkillään pystyy ohjaamaan muita pelaajia, ja joka vaikeinakin hetkinä on valmis kantamaan koko joukkuetta harteillaan – niin jäällä kuin pukukopissakin.

Ensimmäistä kertaa reiluun 30 vuoteen ilman kapteenia kauteen lähteneeltä Flamesilta puuttuukin selkeä johtohahmo.

Monivuotisen johtotähden Mark Giordanon lähdettyä Seattleen, arveltiin Tkachukin perivän kapteenin statuksen. Tkachuk on yhä varteen otettava kapteeniehdokas, mutta viime kauden kemiaongelmat eivät saa toistua enää.

Joukkueesta löytyy muitakin johtajan ominaisuuksissa marinoituja pelaajia. Lindholm näyttää esimerkkiä hyökkäyksessä ja maalivahti Markström luo hyvää joukkuehenkeä myös pukukopin puolella.

Siniviivaosastolta puuttuu tällä hetkellä myös selkeä johtopakki. Noah Hanifin oli kenties se, jonka odotettiin täyttävän Giordanon jättämä aukko, mutta vaikuttavampaa jälkeä on tuonut kakkosparissa kiekkoja syövä Tanev.

Matthew Tkachukin odotetaan nousevan Flamesin johtavaksi pelaajaksi. (Photo by Claus Andersen/Getty Images)

Sutterin pelityyli on istunut Flamesiin tällä kaudella hyvin, ja joukkueen voidaan odottaa etenevän pudotuspeleihin viidennen kerran viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuten tiedetään, kevätjäillä menestymiseen ei vaadita ihmeitä. Ainoastaan painekattilaa kestävä maalivahti, jonka edessä pelaa tiivis ja yhtenäinen puolustus sekä koko joukkueen tuki hyökkäyksessä ja tarkoin mietitty roolitus. Nämä osa-alueet Flamesilla ovat suurimmaksi osin kunnossa, ja kauttahan on vielä paljon jäljellä, jonka aikana loputkin osa-alueet on mahdollista hioa äärimmilleen.

Tietysti tarunhohtoisimman voittaminen vaatii myös sen kuuluisan ripauksen onnea.

Niko Virolainen
Twitter: @orpmi


Washington Capitals – Vegas Golden Knights | Takooko Ovetshkin overin himaan? ⭐️⭐️½