NHL Draft 2007: Miten Top 10 muotoutuisi nyt? – muuan Jamie Benn nousisi 127 sijaa

Muutama viikko sitten kävimme lävitse, että mikäli vuoden 2006 NHL:n varaustilaisuus järjestettäisiin nyt ja tässä, miltä varaustilaisuuden kärkikymmennikkö näyttäisi.

Nyt vuodossa on vuosikurssi mallia 2007. Tuolloin koko varaustilaisuuden ykkösvaraus oli Patrick Kane, joka päätyi Chicago Blackhawksiin. Hän pitäisi tuon sijan myös nykypäivänä, mutta sen sijaan muutoin lista menisi totaalisen uusiksi ja ennen kaikkea todella kaukaa nousisi kavereita kärkipäähän.

Kanen varauksen jälkeen vuoden 2007 varaustilaisuudessa mentiin järjestyksessä James van Riemsdyk (Flyers), Kyle Turris (Coyotes), Thomas Hickey (Kings), Karl Alzner (Capitals), Sam Gagner (Oilers), Jakub Voracek (Blue Jackets), Zach Hamill (Bruins), Logan Couture (Sharks) ja Keaton Ellerby (Panthers).

Seuraavassa teemme siis katsauksen siihen, miltä varaustilaisuus näyttäisi tänä päivänä.

1. Chicago Blackhawks: Patrick Kane

Patrick Kane on ehkä tämän jääkiekkoilevan maailman taitavin pelaaja. Eikä ne taidot ole jääneet vain hänestä tehtyjen neppailuvideoiden tasolle, vaan 28-vuotias yhdysvaltalaislaituri on värittänyt NHL:n hienoimpien maalien koosteita vuodesta toiseen.

Chicago Blackhawksin ei siis missään nimessä tarvitse katua päätöstään varata Kane, sillä sama toistuisi myös nykypäivänä. Tähän voitaisiin lyödä perusteluiksi läjällinen henkilökohtaisia palkintoja tai 681 runkosarjaottelussa syntyneet 686 tehopistettä, mutta annetaan sen tärkeimmän puhua puolestaan: kolme voitettua Stanley Cupia.

2. Philadelphia Flyers: Jamie Benn

Philadelphia Flyers teki omalla tavallaan melkoisen hudin vuoden 2007 varaustilaisuudessa, kun se varasi hyökkääjä James van Riemsdykin. Yhdysvaltalaishyökkääjä oli huti nimenomaan Flyersille, sillä Toronto Maple Leafsiin siirryttyään hän on noussut uudelle tasolle. Tokikaan tänä päivänä hänen ei missään nimessä kuuluisi olla edelleenkään kakkosvaraus.

Sen sijaan sen pitäisi olla herrasmies nimeltä Jamie Benn. Tokikaan vuonna 2007 häntä ei pidetty juuri minään, sillä häntä ei nähty missään mielessä huippulupauksena tai edes NHL-kelpoisena pelaajana. Mutta sitä hän todella nykypäivänä on, sillä 27-vuotias kanadalaislaituri on noussut yhdeksi parhaista. Onkin käsittämätöntä kuvitella, että Dallas Stars löysi kapteeninsa vasta viidenneltä varauskierrokselta. 531 runkosarjaottelua, 468 tehopistettä.

3. Arizona Coyotes: P.K. Subban

Kun aavikkolaiset marssivat vuonna 2007 Draft-lavalle, huusivat he Kyle Turrisin nimen. Kovinkaan mallikkaaksi valinta ei muodostunut, sillä läpimurto tapahtui vasta myöhemmin Ottawa Senatorsin paidassa. Ja tietenkin täytyy muistaa julkinen siirtopyyntö, jonka takana muuten oli sama agentti kuin Jonathan Drouinilla.

Tyhjän sijaan Arizonassa voisikin kiekkoilla tällä hetkellä ehkä koko kiekkomaailman säihkyvin persoona. PK Subban (455 ottelua, 292 tehopistettä) nimittäin on todella uniikki persoona niin kaukalossa kuin sen ulkopuolella ja ennen kaikkea aivan hemmetin hyvä pelaaja. Vuonna 2007 sitä ei vielä kuitenkaan tajuttu, kun hänet varattiin vasta toisella kierroksella. Kuvitelkaapa muuten, millainen hypoteettinen pakkipari Coyotesilla olisi käsissään Oliver Ekman-Larssonissa ja Subbanissa. Huhhuh!

4. Los Angeles Kings: Logan Couture

Thomas Hickey oli vuoden 2007 vuosikurssin lupaavimpia puolustajia, ehkä jopa se kaikkein lupaavin. Hänet huudettiinkin kaikista puolustajista ensimmäisenä, kun Los Angeles Kings asteli neljäntenä lavalle.

Mutta Hickeystä ei koskaan tullut sitä pelaajaa, jota hänestä odotettiin. Nykyisin hän on ihan hyvä peruspuolustaja, mutta New York Islandersissa. Mikäli aikakone olisi keksitty, kiekkoilisi Kuninkaallisten riveissä Logan Couture, viime kevään pudotuspelien tehokkain pelaaja ja 453 runkosarjaotteluun 336 tehopistettä iskenyt sentteri. Sen sijaan hän pelaa… Aivan, paikallisvastustaja San Jose Sharksissa.

5. Washington Capitals: Jakub Voracek

Washington Capitalsin vuotta 2007 on varaustilaisuuden ensimmäisen kierroksen osalta turha kutsua miksikään mahalaskuksi. Tuolloin joukkue nimittäin varasi puolustaja Karl Alzneria, joka on peruspuolustajien aatelia, tai ainakin kärkipäätä, NHL:ssä. Mutta ei hän mikään sateentekijä ole.

Sen sijaan Jakub Voracek on ainakin lähellä sellaista. Ja Washingtonin sijaan hän on sitä Philadelphia Flyersin nutussa, mihin hän päätyi hänet aikanaan varanneen Columbus Blue Jacketsin kautta. Annetaan 627 runkosarjaottelussa syntyneiden 446 tehopisteen puhua puolestaan.

6. Edmonton Oilers: Max Pacioretty

Kun katsotaan helmikuun 2. päivää, vuodelta 2012, voisi sen perusteella todeta, että Sam Gagnerin varaaminen kuudennella vuorolla oli fiksu valinta. Tuolloin hän nimittäin takoi yhteen peliin tehot 4+4. Nykyisin 27-vuotiaasta kanadalaisesta ei tullut koskaan kuitenkaan edes 50 tehopisteen rikkojaa runkosarjassa, vaikka kaikki eväät siihen olivat olemassa, ellei niin sitten tapahdu jollain ihmeellä vielä tulevaisuudessa.

Sen sijaan Max Paciorettysta tuli sellainen. Neljästä täydestä NHL-kaudestaan hän on nimittäin rikkonut jokaisella 60 tehopisteen rajapyykin sekä 30 maalin haamurajan. Hän on kuitenkin sitä Montreal Canadiensille, seuralle, jonka kapteeni hän myöskin on. Toistaiseksi NHL-urallaan yhdysvaltalaislaituri on paukuttanut 503 runkosarjaotteluun 179 maalia ja 179 syöttöä. Onneksi Zdeno Chara ei onnistunut tämän kaverin uraa pilaamaan.

7. Columbus Blue Jackets: Kevin Shattenkirk

Columbus Blue Jackets joutui tekemään kesken viime kauden rajun ratkaisun: sillä ei ollut selkeää ykköspuolustajaa, joten sen oli kaupattava ulos ykkössentteri Ryan Johansen, hankkiakseen Seth Jonesin Nashvillesta. Jos seuralla olisi ollut Kevin Shattenkirk, toisin sanoen jokin aiemmista varanneista seuroista olisi ollut hereillä Jakub Voracekin suhteen, Columbuksessa olisi ykkössentteri ja ykköspuolustaja.

Vuonna 2007 joukkue ei kuitenkaan tehnyt minkäänlaista virhettä varaustilaisuuden osalta, sillä se ryösti Voracekin. Sen sijaan se virhe tapahtui muutaman vuoden myöhemmin, kun hänet päästettiin livahtamaan todellisessa Jeff Carterin floppikaupassa Philadelphia Flyersiin.

8. Boston Bruins: Wayne Simmonds

Voi Boston Bruins; mitä menittekään tekemään yhdeksän vuotta sitten. Kyllä, iso vihainen karhu käytti koko varaustilaisuuden kahdeksannen varausvuoron Zach Hamilliin. Kyllä, Hamilliin, joka pelasi NHL:ssä yhteensä 20 ottelua ja joka kiekkoilee nykyisin Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että mikä tahansa muu valinta olisi ollut parempi. Todellisia huippupelaajia olisi läjäpäin valittavaksi. Ja yksi tällainen olisi vasta tilaisuuden toisen kierroksen viimeisellä vuorolla Los Angeles Kingsiin huudettu Wayne Simmonds, joka muuten nykyisin on Philadelphia Flyersin paidassa yksi NHL:n parhaista ylivoimapelaajista. Ja Hamilliin verrattuna runkosarjaotteluita on 608 kappaletta enemmän ja tehopisteissä mitattuna ero on 361 pistettä.

9. San Jose Sharks: Ryan McDonagh

San Jose Sharksin osalta vuotta 2007 on täysin turha surkutella. Joukkue sai Logan Couturen ja se oli täydellinen onnistuminen varausnumerolla yhdeksän.

Mutta, jos nyt tässä jaksetaan tätä menneisyyden fantasia-draftia, niin ei Ryan McDonagh olisi myöskään ollut ollenkaan huono vaihtoehto. Hänet varattiin Montreal Canadiensiin numerolla 12 ja sen jälkeen nähtiin luokkaan ”yksi typerimmistä kaupoista” kuuluva vaihtokauppa, jossa McDonagh vaihdettiin Scott Gomeziin. Nykyisin McDonagh on New York Rangersin kapteeni ja todellinen huippupuolustaja.

10. Florida Panthers: James van Riemsdyk

Hohhoijjaa! Ei tässä nyt sentään Boston Bruinsin tapaisesta flopista puhuta, mutta Keaton Ellerby? Toki hän pelasi NHL-urallaan hieman yli 200 runkosarjaottelua, mutta jäi kauaksi siitä tasosta, jolle hänen Floridassa toivottiin nousevan. Nykyisin Ellerby edustaa SM-liigan hännillä majailevaa Rauman Lukkoa, joten se kertokoot kaiken oleellisen.

Ja mitä Panthers sitten olisi voinut varata? Esimerkiksi James van Riemsdykin (nyt siis mennään tämän fantasiadraftin mukaisesti), joka nykypäivänä olisi mahtunut niukasti Top 10:een. Van Riemsdyk olisikin ollut melkoinen kohennus Ellerbyhyn nähden, sillä hän on iskenyt 467 runkosarjaotteluun erinomaiset 295 tehopistettä. Se on melkoisesti enemmän kuin Ellerbyn 27 pistettä, joskin hän on puolustaja.