Nyöryytetty Avalanche jälleen suosikkien joukossa Stanley Cup jahtiin - kestääkö joukkueen kantti kovan paikan tullen?

Colorado pelasi viime kaudella runkosarjan, jollaista harvoin NHL:ssä nähdään. 40 ottelun jälkeen lukemat olivat 31 voittoa, kaksi tappiota varsinaisella peliajalla ja seitsemän tappiota jatkoajalla tai voittomaalikilpailussa. Yksikään joukkue ollut aiemmin selvinnyt niin pitkälle vain kahdella varsinaisen peliajan tappiolla. Lopputulos 121 pistettä oli seuraennätys ja runkosarjan voitto tuli kahdeksan pisteen erolla Carolinaan. Henkilökohtaisista palkinnoista Nathan MacKinnon voitti 53 maalillaan uransa ensimmäisen Rocket Richard -palkinnon.

Kevät päättyi silti jo tutuksi tulleella tavalla. Los Angeles kaatui helposti 4–0 ja Minnesota tyylillä 4–1, mutta läntisessä finaalissa runkosarjassa vain 39 ottelua voittanut Vegas lähetti Avalanchen 4–0 kesälomille. Cale Makar oli sivussa kaksi ensimmäistä ottelua, ja kolmannessa joukkueen hyppysistä karkasi kolmen maalin johto. Kyseessä oli jo neljäs kerta vuoden 2022 mestaruuden jälkeen, kun isoin odotuksin kauteen ja pudotuspelikevääseen lähtenyt joukkue sulaa nöyryyttävällä tavalla.

Kesällä joukkueen kemioita ja palkkarakennetta pistettiin uusiksi. Ovesta ulos lähtivät kohuissa ryvettynyt Valeri Nitšuškin, pienimuotoinen floppi Avalanche paidassa ollut Ross Colton ja Avalanchen näkökulmasta liian kallis, laadukas nelossentteri Jack Drury. Tilalle tulivat 34-vuotias Jaden Schwartz ja kaksi Nashvillen entistä ykköskierroksen varausta, Zachary L’Heureux ja Fjodor Svetškov, jotka ovat rooliltaan nelosketjun syvyyspelaajia.

Muutoksia nähtiin myös joukkuejohdossa. Näyttävistä liikkeistään tunnetuksi tullut GM Chris MacFarland lähti Nashvilleen, ja Joe Sakic otti GM:n tehtävät takaisin presidentin roolinsa rinnalle. Valmentaja Jared Bednarin kohtalosta keskusteltiin mediassa paljon pudotuspelinöyryytyksen jälkeen, mutta ainakin toistaiseksi mies sai pitää työpaikkansa. Cale Makarille lyötiin nimi alle NHL historian suurimpaan vuosipalkkaan, kun NHL:n paras puolustaja teki kahdeksan vuoden ja 163,2 miljoonan dollarin jatkosopimuksen denveriläisseuraan. Sopimus takaa Makarille poskettoman 20,4 miljoonan dollarin vuosipalkan.

Avalanche näyttää vahvalta kauteen lähtiessä, mutta niin se on tehnyt lähes joka kausi viimeisen viiden vuoden ajan, ellei jopa pidempään. Kysymys ei ole tämän seuran kohdalla siitä, mitä runkosarjassa tapahtuu menestyksellisesti. Joukkueen tähtäin on pudotuspelikeväässä ja siinä kaikkein kirkkaimmassa, eli Stanley Cupin voitossa. Pystyykö Avalanche nousemaan henkisten lukkojen yli ja kykeneekö Jared Bednar kehittymään valmentajana niin, että lumivyöry ei pysähdy ensimmäiseen haastavampaan vastustajaan?

Viime kausi

82 ottelua, 55-16-11, 121 pistettä
Keskisen divisioonan 1. sija, tappio lännen finaaleissa Vegasille suoraan neljässä ottelussa.

Kesän pelaajaliikenne

Saapuneet
Jaden Schwartz, h (Seattle)
Fjodor Svetškov, h (Nashville)
Zachary L’Heureux, h (Nashville)
Fabian Lysell, h (Boston)
Vinnie Hinostroza, h (Florida)
Noah Juulsen, p (Philadelphia)

Lähteneet
Valeri Nitšuškin, h (Columbus)
Ross Colton, h (Nashville)
Jack Drury, h (Nashville)
Joel Kiviranta, h (Dallas)
Nick Blankenburg, p (Ei sopimusta)
Ivan Ivan, h (Boston)

Kolme kysymystä

1. Korjaantuuko ylivoima?

Coloradon ainoa selvä heikkous oli yllättävä. Ylivoima onnistui 17,1 prosentissa, joka on koko NHL:n 27. heikoin lukema, samaan aikaan kun alivoima oli liigan paras 84,6 prosentilla. Vuosina 2020–25 sama ydin pyöritti liigan viidenneksi parasta ylivoimaa.

Huonosta tuurista tai varsinaisesta viimeistelyn puutteesta ei ollut kyse, sillä Coloradon ylivoima epäonnistui ylipäätänsä luomaan maalipaikkoja. Kuvio on varmasti jokaiselle joukkueelle selvä: Makar toimittaa kiekon viivasta MacKinnonille vasempaan laitaan, joka yrittää pakottaa laukauksen, josta on kirjoitettu jo eilisen päivän lehdessä. Kadrin tulon jälkeen ylivoiman onnistumisprosentti nousi noin 20:een ja paikkojen laatu parani.

Harjoitusleirillä ykkösyksillö on edelleen sama, kuin millä kausi päättyi. Makar jatkaa oikeutetusti viivassa, MacKinnonin, Necasin, Kadrin ja Landeskogin toimiessa hyökkääjinä.

Kyseessä on koko joukkueen helpoin korjattava asia. Taitoa ylivoimasta löytyy enemmän, kuin lähes miltään muulta seuralta. Jo NHL:n keskitason ylivoima tuo paljon lisää maaleja niin runkosarjassa kuin ennen kaikkea pudotuspeleissä. MacKinnon johtaa ylivoimaa niin jäällä kuin todennäköisesti sen ulkopuolella, ja valmennuksen on kyettävä ottamaan ylivoimasta vastuu ja muokattava sitä niin, että vastustajat eivät tiedä tapahtumia kymmentä sekuntia etukäteen. Miesten on liikuttava ja kiekon on kuljettava muutenkin kuin 2-3 pelaajan kautta.

2. Kuinka kuuma on Jared Bednarin tuoli?

Paperilla ajatus on absurdi. Ensimmäistä kautta lukuun ottamatta Bednarin Colorado on päässyt pudotuspeleihin joka vuosi Bednarin alaisuudessa, ja kymmenen kauden pisteprosentti .617 on liigan seitsemänneksi paras. Lisäksi joukkue voitti Stanley Cupin 2022.

Cupin jälkeen jokainen kevät on päättynyt joukkueen kannalta surullisesti. Kolmannelle kierrokselle on päästy vain kerran, viime kaudella Vegasia vastaan ja tappio Vegasille oli nöyryyttävä 4-0.

Colorado Avalanche on ollut jo yli viiden vuoden ajan tilanteessa, jossa kaikki muut vaihtoehdot kuin Stanley Cup mestaruus ovat anteeksiantamattomia. Kuitenkin joka kerta, kun Bednarin Avalanche kohtaa pudotuspeleissä joukkueen, joka tukkii keskikentän ja tilan omalla puolustusalueella, samalla antaen painetta Coloradon puolutukselle, on Avalanche täysin hampaaton.

Monien mielestä Bednarin olisi pitänyt lähteä jo Vegas sarjan jälkeen, mutta Sakic on vannottanut täyttä luottoa valmennukseen. Bednarin sopimus on päättymässä keväällä, eikä jatkosopimuksesta ole vielä juuri ollut julkisesti keskustelua. Runkosarja ei tule koitumaan Bednarin pään kohtaloksi, mutta mikään ei oikeuta Sakicia antamaan Bednarille jatkosopimusta, mikäli joukkue epäonnistuu jälleen Stanley Cupin metsästyksessä.

3. Kestääkö ikääntyvä runko 84 ottelun runkosarjan?

Siinä missä joukkue vilisee tähtipelaajia pitkin kokoonpanoa, on kiistaton tosiasia, että Coloradon runko alkaa olla monelta osin ehtoopuolella. Tärkeitä minuutteja ja isoa roolia tulevat pelaamaan ainakin 41-vuotias Brent Burns, 35-vuotias Nazem Kadri, 34-vuotiaat Brock Nelson, Josh Manson, Jaden Schwartz, Scott Wedgewood ja 33-vuotias Gabriel Landeskog.

Valmentaja Jared Bednarin pelitapa on armoton. Vaikka fyysisyyttä ei loputtomien taklausmäärien osalta vaadita, luistelevat Coloradon pelaajat hurjia matkoja pelattua ottelua kohden. Struktuuri on rakennettu sen varaan, että koko viisikko jaksaa luistella ja on aina oikeassa paikassa. Pelitapa on varsinkin runkosarjassa todistettu erittäin toimivaksi, mutta myös äärimmäisen kuluttavaksi. Lisäksi Bednarin kritiikiksi on mainittava, että pelaajien minuutit lähes merkityksettömissä yksittäisissä runkosarjaotteluissa ovat toisinaan aivan poskettomia. Tämä kuluttaa ennen kaikkea vanhaa kaartia pitkän runkosarjan aikana.

Runkosarja kestää satunnaiset sairaslomat, mutta pitkiä ajanjaksoja ei – ellei valmennus ala jakamaan minuutteja tasaisemmin ja hyödyntämään kaikkia neljää ketjua ja kolmea puolutusparia paremmin.

Suomalaiset

Artturi Lehkonen, 31, vasen laitahyökkääjä

Duracellin lailla kiekkoa pelaava Lehkonen pelasi viime kaudella 70 ottelua, eniten Colorado-vuosinaan, ja teki 21+27=48 pistettä lukemilla +32. Edellisellä kaudella syntyi uraennätys, 27 maalia 69 ottelussa. TPS-kasvatin rooli on selvä: tilan tekeminen ja puolustusvelvoitteiden tinkimätön hoitaminen ykkösketjun vasemmassa laidassa niin, että MacKinnonilla ja Necasilla on helppoa pelata illasta toiseen.

Kevät ei ollut Lehkosen osalta erityisen onnistunut, sillä loukkaantumiset varjostivat pienikokoisen laiturin pelaamista. Ylävartalovamman takia Lehkonen joukui istumaan Minnesota-sarjassa pari ottelua, eikä näyttänyt omalta itsentään Vegas-sarjassa. Saldo 11 pelatusta ottelusta oli kolme tehtyä maalia ja kuusi tehopistettä.

Lehkosen sopimus on tämän kauden jälkeen katkolla, kun viiden vuoden ja 4,5 miljoonan dollarin vuositulot taannut sopimus päättyy keväällä. Joukkueen GM Joe Sakic on kutsunut jatkosopimusta prioriteetiksi, mutta kertoi jo hyvissä ajoin, että neuvottelut voivat venyä kauden puolelle. Markkina on muuttunut rajusti hyvin nopeassa ajassa, ja Lehkonen on tässä ehdoton hyötyjä.

Terve Lehkonen tekee 84 ottelun kaudella 25-30 maalia ja saman määrän syöttöjä, ja nykymarkkinassa kokonaisvaltainen energiapelaaja, joka tekee tuon määrän tehoja on helposti 8 miljoonan dollarin kausipalkan mies. Toisaalta, Lehkonen on loukkaantumisherkkä ja jokainen loukkaantumisjakso painaa taas sekä joukkueen suoriutumista että Lehkosen neuvotteluasemaa. Lehkosen menetys olisi Coloradolle valtava, mutta posketonta summaakaan sillä ei ole varaa miehen palveluksista maksaa. Sopimusneuvotteluissa punnitaan Lehkosen halu pysyä Kalliovuorilla ja Coloradon reiluus palkkaa ja vuosi tarjotessa.

X-Factor: Martin Necas

Necas metsästi viime kaudella uransa ensimmäisen 100 tehopisteen kauden, iskien 38 maalia ja antaen 62 maaliin johtanutta syöttöä. Kesällä astui voimaan hänen uusi, kahdeksan vuoden ja 92 miljoonan dollarin jatkosopimus, joten odotusarvot 11,5 miljoonan vuosipalkalla kiekkoilevalle tsekkiläiselle ovat suuret.

Kysymysmerkit Necasin osalta ovat koskeneet viime vuosina pudotuspelejä, ja niistä ei päästy täysin eroon edelliselläkään kaudella. Vaikka sulavasti luisteleva laituri iski pudotuspeleissä oikein kelvollisesti tehopisteen per peli, syntyi maaleja vain yksi kappale. Vegasin onnistuttua tukahduttamaan MacKinnonin ykkösketjun oli Colorado täysin hampaaton, jälleen kerran.

Mikko Rantasen korvaajaksi hankitun Necasin tulee pystyä ottamaan roolia myös tiukan paikan tullen. Tähän saadiin kädenlämpöinen parannus edelliskausiin verrattuna, mutta se ei tule riittämään, mikäli Colorado haluaa voittaa toisen Stanley Cuppinsa tällä vuosikymmenellä. Ikävissä paikoissa pelaaminen ja loistavan laukauksensa hyödyntäminen on asioita, joita Necasin on kyettävä näyttämään tulevana keväänä. Runkosarjan meriiteillä ei ole mitään merkitystä, kun arvioidaan Necasin arvoa joukkueelle.

Kuuma väite

Cale Makar rikkoo 100 pisteen rajan.

Toimituksen arvio

Divisioonasijoitus: 1.
Pudotuspelit: Stanley Cup finaali / Mestaruus
Sisäisen pistepörssin voittaja: Nathan MacKinnon
Kauden yllättäjä: T.J. Hughes
Kauden floppi: Brent Burns
Stanley Cup -sauma: ⭐⭐⭐⭐⭐

Coloradossa eväät runkosarjan voittoon ovat selvät: NHL:n yksi parhaista hyökkäyksistä ja toiseksi paras hyökkääjä, puolustuksessa NHL:n paras puolustaja vahvan puolustusrungon ympäröimänä, liigan parhaita alivoimia, ja keskivertoa parempi maalivahtipari. Vaikka keskisessä divisioonassa on NHL:n parhaita joukkueita Dallas Starsin ja Minnesota Wildin myötä, pitäisi divisioonan voiton olla jälleen Colorado Avalanchen heiniä.

Joukkueen todellinen suorituskyky mitataan kuitenkin huhtikuusta eteenpäin. Valmentaja Jared Bednarin muutoskyvykkyys, joukkueen pysyminen terveenä ja tähtipelaajien kuten Martin Necasin ja viime keväänä pudotuspeleissä pahasti flopanneen Brock Nelsonin täytyy pystyä nostamaan tasoaa huomattavasti edelliskausista, kun tosipelit koettavat.

Joukkue on yksi NHL:n suurimpia mestariehdokkaita eikä syyttä. Muutoksia on kuitenkin tapahduttava joko pelaajien mentaliteetissa, valmennuksen kyvyssä adaptoitua tai molemmissa.

Kentälliset

Hyökkäysketjut:

Artturi Lehkonen	Nathan MacKinnon	Martin Necas
Gabriel Landeskog	Brock Nelson	Nazem Kadri
Jaden Schwartz	Nicolas Roy	Parker Kelly
Zachary L’Heureux	Fjodor Svetškov	Logan O’Connor

T.J. Hughes aloittaa kauden ylhäällä L’Heureuxin ja O’Connorin lyhyistä loukkaantumisista johtuen.

Puolustusparit: