Aika Kopitarin jälkeen - uuden tähden on sytyttävä Los Angelesin ykkösketjussa

Los Angeles Kings teki viime kaudella jotain kyseenalaista, mihin yksikään toinen NHL joukkue ei ole aiemmin pystynyt: se hävisi 20 ottelua joko jatkoajalla tai viimeistään voittomaalikilpailussa. Jatkoaikaotteluita kertyi hurjat 30 kappaletta, joka myös sivusi liigan ennätystä. 90 kerättyä pistettä oikeutti Tyynenmeren divisioonan neljänteen sijaan. Joukkue siis pääsi pudotuspeleihin, vaikka se hävisi kauden aikana 12 ottelua enemmän kuin voitti.

Viides peräkkäinen pudotuspelikevät päättyi aivan niin kuin neljä edellistäkin vain sillä erotuksella, että Edmonton Oilersin sijasta Kingsin teurasti Colorado Avalanche. Kingsin onnistui tehdä neljässä pelatussa ottelussa vain viisi maalia. Samalla seuran ehkä legendaarisin nimi, Anze Kopitar, lopetti kunnioitettavan 20 kautta kestäneen uransa.

Kesä oli muutosten aikaa. Seuran GM Ken Holland palkkasi konkarivalmentaja Peter Lavioletten kolmeksi kaudeksi luotsimaan joukkuetta ja uransa ehtoon puolella oleva tähtipuolustaja Drew Doughty nimettiin seuran kapteeniksi. Hyökkäykseen haettiin niin viekkautta kuin kovuuttakin, kun vapailta markkinoilta tarttuivat Mats Zuccarello, Erik Haula ja Corey Perry.

Lähtökohta kauteen on silti epävarmuuksien varjostama. Kingsillä on yksi NHL:n vanhimmista kokoonpanoista keski-iän ollessa lähes 31 vuotta ja palkkakattossa on tilaa vajaa kaksi miljoonaa dollaria. Joukkue ei ole rakennusvaiheessa, vaan sen pitäisi voittaa nyt. Ongelmana on, ettei se viiteen kevääseen ole onnistunut voittamaan yhtäkään pudotuspelisarjaa.

Viime kausi

82 ottelua, 35-27-20, 90 pistettä
Tyynenmeren divisioonan 4. sija, putoaminen ensimmäisellä kierroksella.

Kesän pelaajaliikenne

Saapuneet
Mats Zuccarello, h (Minnesota)
Erik Haula, h (Nashville)
Corey Perry, h (Tampa Bay)
Erik Gustafsson, p (Detroit)

Lähteneet
Anze Kopitar, h (Eläköityi)
Andrei Kuzmenko, h (Pittsburgh)
Mathieu Joseph, h (Edmonton)
Pheonix Copley, m (Columbus)

Kolme kysymystä

1. Onko Quinton Byfield ykkössentteri – nyt kun muuta vaihtoehtoa ei ole?

Kuusi vuotta sitten toisena varattu Byfield on ollut koko uransa ajan lupaus, jota on suojattu. Kopitar hoiti vaikeat aloitukset, vaikeat vastustajat ja ylivoiman ykkösyksikön. Nyt suojaa ei ole, vaan Byfieldin on pystyttävä nostamaan tasoaan.

Viime kausien tehokkuus on tasoa k ja vaatimaton ykkössentterin tuotto. 24-vuotias on 196-senttinen, luistelee kokoisekseen kelvollisesti ja voittaa kiekkoja kulmissa, mutta aloitusympyrässä ja alivoimalla hän ei ole vielä lähelläkään sitä tasoa, jolla Kopitar pelasi. Vertaus on ehkä epäreilu, mutta Kingsin on saatava Byfieldistä edes lähelle se, jota se sai pitkäaikaisesta kapteenistaan.

Asetelma on nyt hänelle poikkeuksellisen suotuisa. Byfield pelaa Panarinin ja Adrian Kempen välissä, ylivoiman ykkösyksikössä ja Lavioletten hyökkäävässä pelitavassa. Jos 80 pistettä ei tule tässä roolissa, kysymys ei ole enää olosuhteista vaan pelaajan taitotason rajoitteista.

6,25 miljoonan sopimus on voimassa vuoteen 2029, joten hinta ei ole ongelma, tärkeintä on ykkössentterille kelvollinen pelillinen suorite. Jos Byfield ei kanna ykkössentterin roolia, sen ottaa 35-vuotias Erik Haula, jonka paikka on pikemminkin kolmosketjussa kuin kahdessa ylimmässä ketjussa. Keskikaista on ehdottomasti Kingsin heikoin osa-alue kauteen lähdettäessä.

2. Kykeneekö Lavioletten valmennustiimi korjamaan NHL:n huonoimpiin kuuluneet erikoistilanteet?

Erikoistilannepelaaminen oli viime kaudella suoranainen farssi. Ylivoima iski kiekkoja vastustajan reppuun 17 prosentin tehokkuudella ja alivoima piti niitä omista pois 74,6 prosentin tehokkuudella. Molemmat olivat NHL:n häntäpään lukuja, joten on suoranainen ihme, että Kings pääsi niinkin pitkälle kuin pääsi viime kaudella.

Laviolette tuo mukanaan hyökkäävämmän pelitavan ja uuden erikoistilannevalmennuksen: Ray Whitney vastaa ylivoimasta ja Chris Hajt alivoimasta. Rangersissa Lavioletten luotsaama joukkue oli kaudella 2023–24 liigan seitsemänneksi paras maalinteossa, joten on aiheellista odottaa, että maalintekoon saadaan uuden pelitavan myötä selkeää parannusta.

Erikoistilanteet ovat ainoa osa-alue, jolla Kings voi parantaa suoritustaan edelliskaudesta ilman merkittäviä pelaajahankintoja. Heikot yli- ja alivoimat selittävät osaltaan jatkoaikaennätystä, kun pelejä ei pystytty ratkomaan varsinaisella peliajalla. Nyt pukumiehet penkin takana ovat vaihtuneet ja lähtötilanne on sellainen, että huonommin ei juuri voi mennä, joten kehitystä on varmasti luvassa.

3. Milloin Kevin Fiala palaa, ja kuka tekee maalit siihen asti?

Fiala loukkaantui olympialaisissa helmikuussa Milano-Cortinassa, kun Tom Wilson taklasi hänet Kanadaa vastaan pelatussa ottelussa. Vasempaan sääreen tuli useita murtumia, jotka johtivat kauden päättymiseen ennenaikaisesti. Syyskuun 10. päivä seura kertoi uudesta leikkauksesta, jonka johdosta Fiala jää pois harjoitusleirin alusta, eikä paluuaikataulua ole annettu.

Kyseessä on valtava menetys. Äärimmäisen taitava ja vikkelä laituri teki viime kaudella 56 ottelussa 40 tehopistettä, ja hän on täysin kykeneväinen työskentelemään piste per peli tahdilla. Ilman Fialaa kakkosketjun vasemmassa laidassa kiekkoilee uransa viimeisiä pelivuosia pelaava Mats Zuccarello. Maalintekovastuu ketjulla jäänee Laferrierelle, joka onnistui viime kaudella löytämään verkon vastutajan maalivahdin takaa 21 kertaa 82 ottelussa. Kelvollinen, muttei mikään maata mullistava suoritus.

Kingsin kannalta on oleellista saada Fiala mahdollisimman pian pelaavaan kokoonpanoon, sillä ykkösketjun laitureita lukuunottamatta on koko hyökkäyksen maalintekopotentiaali kyseenalainen.

Suomalaiset

Joel Armia, 33, oikea laitahyökkääjä

Porilainen Armia oli kaikessa hiljaisuudessa yksi viime kauden suomalaisonnistujia. 67 ottelussa kertyi mukavat tehot 13+12=25 ja maaleista peräti neljä syntyi alivoimalla. Kiekonriistoja syntyi ja Armia oli ehdoton nettopositiivinen joukkueelleen.

Rooli pysyy samana. Armia on Kingsin kolmen eniten alivoimaa pelaavan hyökkääjän joukossa ja liikkuu kolmos- ja nelosketjun välillä pelipaikasta riippumatta. Lavioletten alaisuudessa hänen kaltaisensa pitkä, kiekollisesti rauhallinen kaksisuuntainen laituri on käyttökelpoinen myös ylempänä, jos Fialan paluu venyy.

Armialla on menossa viimeinen sopimusvuosi 2,5 miljoonan vuosipalkalla, jonka jälkeen hän on rajoittamaton vapaa agentti. 33-vuotiaalle tämä on viimeinen kunnon mahdollisuus neuvotella vielä yksi rahakas NHL sopimus. Realistinen odotus kaudesta on 30 tehopisteen rikkominen ja uhrautuva kahden suunnan työskentely.

Erik Haula, 35, keskushyökkääjä

Niin ikään porilainen Erik Haula saapui Nashvillesta kahden vuoden ja 3,6 miljoonan vuosipalkan sopimuksella. Viime kaudella vasemmalta laukova hyökkääjä pelasi 81 peliä, joissa syntyivät tehopisteet 14+24=38, 118 taklausta sekä 51 blokattua laukausta.

Rooli Kingsissä on kakkos- tai kolmossentteri ja hän on käytännössä ainoa vaihtoehto, jos Byfield ei kanna ykkösketjua. Riskit ovat valtavat, sillä Haulan tapauksessa on realistista odottaa korkeintaan 40 pisteen kautta. Lisäksi riskinä on, että kakkossentterin minuutteja ja vaativia vastustajia vastaan pelatessa Haulan energinen pelitapa kärsii.

Samuel Helenius, 24, keskushyökkääjä

Dallasissa syntynyt, mutta Suomea edustava Helenius on 198-senttinen ja 102-kiloinen nelosketjun sentteri, joka pelasi viime kaudella 53 ottelua ja keräsi tehopisteet 5+4=9. Peliaikaa tuli noin kahdeksan minuuttia iltaa kohden, taklauksia tuohon peli- ja minuuttimäärään hurjat 144, jäähyminuutteja 50 ja tappeluita kuusi.

Joulukuussa Helenius palkittiin kaksivuotisella sopimuksella, jonka arvo on noin 875 000 dollaria kautta kohden. Haasteena tulevaa kautta ajatellen on, ettei nelosketjun sentterin paikka ole varma: Alex Turcotte omalla uhrautuvalla pelitavallaan on lähtökohtaisesti edellä nokkimisjärjestyksessä.

Onnistunut kausi tarkoittaisi kymmentä minuuttia peliaikaa illassa, kaksinumeroista maalimäärää ja noin 20 pistettä. Mahdollisuus tähän on olemassa, mutta Heleniuksen on joko tehtävä samantien vaikutus harjoitusleirillä tai loukkaantumisten pitää tuoda hänelle mahdollisuus pelata NHL:n puolella jo kauden alkupuolelta alkaen.

X-Factor: Quinton Byfield

Los Angeles Kingsin menestyminen riippuu ennen kaikkea yhdestä henkilöstä, nimittäin ykkössentterin viitan nappaavasti Quinton Byfieldista. Kolossaalista sentteriä on pidetty äärimmäisen lupaavana ja Anze Kopitarin suorana korvaajana ja tulevalla kaudella on aidosti näytön paikka, jossa menestyminen vie äärimmäisissä tapauksissa Kingsiä joko pitkälle kevääseen tai kauas pudotuspeliviivasta.

24-vuotiaana Byfield on uransa parhaassa iässä ja laiturit ovat 196-senttisellä sentterillä paremmat kuin koskaan, sillä hän pääsee nauttimaan Panarinin syötöistä ja Kempe taitaa viimeistelyn taidon. Lähtökohdat kauteen eivät voisi olla paremmat, kun valmennuksesta löytyy nyt myös mies, joka saa joukkueensa hyökkäämään tehokkaasti.

Byfieldin onnistumista vastaan puhuu jalkatyöskentely ja historian painolasti. Vaikka hän kokoisekseen liikkuu melko sulavasti, on luistelu silti tahmeaa verrattuna siihen, mitä tähtipelaajalta kuuluu tavallisesti odottaa. Kehitys hyökkäyssuuntaan on myös ollut hyvin vaisua, uran parhaan pistesaldon ollessa 55 pistettä kaudella 2023-2024. Tason on noustava huomattavasti, sillä NHL:ssä ei nykyään juuri alle piste per peli ykkössenttereitä nähdä pudotuspelijoukkueilta. Tarjolla on paikka NHL ykkössentterien joukossa, mutta on täysin mahdollista, ettei Byfield pysty tätä roolia täyttämään.

Kuuma väite

Joel Armia pelaa itsensä kauden aikana kakkosketjuun ja tekee uransa piste-ennätyksen, ylittäen 40 pisteen rajan.

Toimituksen arvio

Divisioonasijoitus: 4.
Pudotuspelit: 1. kierros
Sisäisen pistepörssin voittaja: Artemi Panarin
Kauden yllättäjä: Joel Armia
Kauden floppi: Mats Zuccarello
Stanley Cup -sauma: ⭐⭐☆☆☆

Kings on juuri sitä, mitä sen kuvitellaan olevan: kilpailukykyinen, kokenut ja keskinkertainen joukkue, joka osaa hävitä yhdellä maalilla paremmin kuin kukaan muu joukkue NHL:ssä. Panarin ja Kempe ovat loistavia ykkösketjun pelaajia ja Clarke yhdessä Andersonin kanssa muodostavat kelvollisen rungon puolustukselle. Valmennuksessa on selvästi tasonnousu edelliskauteen.

Joukkue tulee kamppailemaan kynsin ja hampain pudotuspelipaikasta ja todennäköistä on, että se onnistuu taistella tiensä sisälle villi kortti -paikalta.

Realistinen pudotuspelikatto on toinen kierros, ja se vaatii nappisuoritusta Byfieldiltä sekä roimaa parannusta joukkueen ylivoimatyöskentelyyn. Todennäköisesti joukkueen on myös vahvistettava keskushyökkäystään, sillä Erik Haulan paikka kokoonpanossa on pikemminkin kahdessa alimmassa hyökkäysketjussa, ei kakkosen keskellä. Edessä saattaa olla jälleen ensimmäisen kierroksen poistuminen.

Kentälliset

Hyökkäysketjut:

Artemi Panarin	Quinton Byfield	Adrian Kempe
Mats Zuccarello	Erik Haula	Alex Laferriere
Trevor Moore	Scott Laughton	Joel Armia
Lane Pederson	Alex Turcotte	Corey Perry

Puolustusparit: