Vuosi 2016 piti sisällään paljon hienoja hetkiä ja surullisia hetkiä. Samalla saimme todistaa jääkiekossa nähtyä tietynlaista murrosta, yhtä viime vuosien merkittävimmistä vaihtokaupoista, suomalaisittain uskomatonta varaustilaisuutta sekä uuden NHL-sukupolven nousua estradille.

Vielä hetken aikaa käynnissä oleva kalenterivuosi tarjoili jääkiekon ystäville vaikka ja mitä, kun puhutaan NHL:n ihmeellisestä maailmasta.

Seuraavassa allekirjoittanut tulee käymään lävitse hetket, jotka jäivät kaikkein voimakkaimmin mieleen. Ja varoituksen sana: kun haetaan kokonaisesta kalenterivuodesta todella rajallista kymmentä ikimuistoisinta hetkeä, paljon upeita, surullisia ja ihmetyttäneitä asioita jää listan ulkopuolelle.

10. Dennis Wideman vs. NHL

Calgary Flamesin puolustaja Dennis Wideman on hyvin perinteinen puolustaja, joka ei turhia provosoidu, eikä hän missään nimessä ole aggressiivinen kaveri. 27. tammikuuta, 2016, tapahtui kuitenkin jotain, mikä ei ole Widemanille tyypillistä. Hän joutui Miikka Salomäen taklaamaksi ja sen jälkeen luisteli linjatuomaria kohti, iskien tätä poikittaisella mailalla selkään.

Jälkipyykki olikin sitten melkoinen. Widemanille ei suoritettu asianmukaista aivotärähdystestiä muuta kuin vasta päiviä myöhemmin. Se paljasti, että hän todella kärsi aivotärähdyksestä, mutta NHL ei suostunut näkemään tätä lieventävänä asianhaarana. Isot päättäjät vetosivat siihen, että ei ollut mitään todisteita, jotka olisivat vahvistaneet aivotärähdyksen tulleen jo Salomäen taklauksen yhteydessä. Lopulta mukana jupakassa olivat niin Wideman, NHL, pelaajayhdistys (NHLPA), tuomarien etuja valvova järjestö ja täysin ulkopuolinen käsittelijä.

Widemanille tuomittiin tempauksesta 20 ottelun mittainen pelikielto. Myöhemmin se lyhennettiin kymmeneen, joskin siinä vaiheessa hän oli istunut – kyseisestä syystä – kokoonpanon ulkopuolella jo 19 ottelua.

9. Jonathan Drouin nousee tuhkasta

Kausi 2015-16 sai Tampa Bay Lightningin osalta välittömästi lisäväriä, kun joukkueen suurimpiin tulevaisuuden nimiin lukeutuva Jonathan Drouin teki agenttinsa välityksellä julkisen siirtopyynnön, petyttyään ennen kaikkea vähäiseen vastuuseensa floridalaisseurassa.

Tarina jatkui aina vuoteen 2016. Drouinin kauppaamista pidettiin varmana, mutta lopulta se jäi odottamaan itseään, ainakin toistaiseksi. Kun pelaajasiirtojen takaraja ylittyi, tuli Steven Stamkosin loukkaantuminen. Kanadalaishyökkääjä vapautettiin koirankopistaan ja kiukuttelevan nuorukaisen sijaan kaukaloon ilmestyi peliä dominoiva ilmiö. Drouin oli eittämättä Lightningin paras pelaaja pudotuspeleissä, jotka päättyivät konferenssifinaaleissa, ja kuluvalla kaudella hän on jatkanut siitä, mihin jäi.

Tarina ei ole kuitenkaan vielä ohitse: Drouinin sopimus päättyy ensi kesään ja Lightningin palkkakattohaasteet humioiden, tämä tarina tulee nousemaan tuhkasta uudelleen, aivan kuten Drouin itsekin nousi.

8. Finn-evolution

Vuoden 2016 NHL:n varaustilaisuudesta osattiin jo ennakkoon odottaa melkoista suomalaistykitystä. Aivan nähdynkaltaista tuskin kukaan osasi kuitenkaan siitä ennustaa, ainakaan hyvissä ajoissa ennen Draftia. Patrik Laine varattiin Winnipeg Jetsiin kakkosvuorolla, Jesse Puljujärvi neljäntenä Edmonton Oilersiin ja Olli Juolevi viidentenä Vancouver Canucksiin.

Edellä mainitusta kolmikosta Laine on ollut se, joka on etunenässä edustanut uuden suomalaissukupolven tulemista NHL-kaukaloissa. Hänen kanssaan etulinjassa ovat seisseet niin ikään Sebastian Aho, Aleksander Barkov, Rasmus Ristolainen, Teuvo Teräväinen, Mikko Rantanen, Juuse Saros, Esa Lindell ja Artturi Lehkonen. Heistä toki osa on ollut NHL:ssä jo jonkin aikaa, mutta isoilta osin vanhempi sukupolvi on saanut väistyä heidän tieltään.

Suomalaisen jääkiekon tulevaisuus näyttää siis todella hyvältä, vaikka alle 20-vuotiaiden MM-kisapettymys painaakin tällä hetkellä mieltä. Ei sovi nimittäin unohtaa viime tammikuun alle 20-vuotiaiden MM-kultaa, alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruutta ja edessä häämöttävää vuoden 2017 varaustilaisuutta, josta voidaan odottaa jälleen ainakin jonkinasteista suomalaisnäytöstä.

7. John Scott ja All Star -saaga

Kaikki lähti liikenteeseen internetissä levinneestä vitsistä, kuten John Scott sen itse muotoili, ja päättyi kaikkien käänteiden kautta siihen, kun kuuluisaksi noussut ”gooni” nimettiin NHL:n All Star -tapahtuman arvokkaimmaksi pelaajaksi.

Kaiken ytimessä tämän tarinan kohdalla oli se, että vaikka NHL pyrki todella härskein keinoin estää Scottin osallistumisen tähdistöviikonloppuun, mies itse, hänen perheensä ja NHL-fanit eivät lannistuneet missään vaiheessa.

Ja mitä Scottille kuuluu tällä hetkellä? Hänen tarinastaan on tekeillä elokuva ja mies ilmoitti vetäytyvänsä eläkkeelle muutama viikko sitten. Sitä ennen hänen ympärilleen rakennettiin kuitenkin John Scott -sääntö, joka estää sen, että vastaavanlainen tarina pääsisi enää koskaan toteutumaan. Kyse oli siis ainutlaatuisesta saagasta, joka päättyi kuin vaikeuksien kautta voittoon johtava satu.

Koko Scottin tarinan pääset lukemaan täältä.

6. Jääkiekkomaailma shokeerattiin 23 minuutissa

Suomessa elettiin juhannuksen jälkeistä aikaa. Aurinko suoritti viimeisiä vaiheita laskeutumisestaan horisontin taakse ja sitten jysähti: ei sentään aurinko, vaan NHL:n siirtomarkkinoilta kajahti sellaiset nuotit, ettei sellaisia ole hetkeen nähty ja tuskin tullaan aivan lähitulevaisuudessa näkemään.

Nyt puhutaan kalenterivuoden 2016 villeimmästä 23-minuuttisesta. Se käynnistyi Suomen aikaa, 29. päivänä kesäkuuta, kello 22:34. Edmonton Oilers tiedotti todellisesta ”blockbuster”-kaupasta, jossa yhseksi NHL:n ykköslaitureista noussut Taylor Hall matkasi New Jersey Devilsiin ja vaihtokaupassa Albertaan saapui puolustaja Adam Larsson. Kyseessä oli kauppa, josta puhutaan ja kiistellään edelleen.

Jotain vielä isompaa oli kuitenkin vireillä. Shea Weber nautiskeli tuona päivänä kesälomastaan veneellään, yhdessä hyvän ystävänsä ja NHL-puolustaja Josh Gorgesin kanssa. Kun kaksikko pääsi rantaan, Weberin puhelin oli täynnä viestejä. Ja sitten se pommi putosi: hänet oli treidattu Montreal Canadiensiin ja vaihtokaupassa Nashville Predatorsiin, jossa Weber oli toiminut vuosikaudet kapteenina, siirtyi muuan PK Subban. Oltiin nähty vaihtokauppa, jonka vaikutukset olivat nähtävissä välittömästi ja tulevat olemaan sitä myös tulevaisuudessa.

Eikä tarina ollut vielä paketissa. Vain kolme minuuttia Subban-Weber kaupan jälkeen Tampa Bay Lightning ilmoitti kapteeni Steven Stamkosin allekirjoittaneen seuran kanssa kahdeksanvuotisen jatkosopimuksen, päättäen koko vuoden ajan kestäneet spekulaatiot kanadalaistähden tulevaisuudesta ja ennen kaikkea hänen nimensä yhdistämisestä kotikaupunki Torontoon, Maple Leafs -paitaan.

Kaikki tämä tapahtui 23 minuutin aikana.

5. Viva, Las Vegas!

Jo pitkään oli selvää, että NHL tulee laajentumaan 31 joukkueen sarjaksi. Oikeastaan ainoa kysymysmerkki oli se, että tuleeko NHL laajenemaan peräti kahdella joukkueella. Lopulta se satavarma vaihtoehto, Las Vegasin liittyminen pohjoisamerikkalaisen ammattiurheilun kartalle NHL:n kautta, toteutui ja ensi kaudella NHL:ssä nähdään siis yksi seura lisää.

Seuraavana edessä olivat vegasilaisseuran tekemät palkkaukset, mutta kaikki odottivat jo kuumeisesti sitä, että mikä tulee olemaan uuden seuran nimi ja minkälaisen logon & värimaailman se tulee omaamaan. Huhuja liikkui jatkuvasti suuntaan, jos toiseen, etenkin nimen osalta ja seuran omistava Bill Foley lisäsi oman lusikkansa soppaan rekisteröimällä, jos jonkinlaisia nimiä omistukseensa.

Lopulta 22. marraskuuta odotus päättyi ja NHL-fanit päästettiin piinasta. Vaikka julkistamistilaisuudessa olivatkin omat tekniset murheensa, mikä kirvoitti vitsejä tyyliin ”toivottavasti uusi joukkue on suurempi menestys kuin julkistustilaisuus”, kysymyksiin saatiin vihdoinkin vastaukset: logo oli todella tyylikäs ja joukkueen nimeksi tuli Vegas Golden Knights. Myös nimi lisättiin kategoriaan ”ok”, joskin ihmetystä aiheutti Las-sanan puuttuminen Vegasin edestä.

4. Jaromir Jagr – kaikkien aikojen kakkonen

44-vuotias tshekkilegenda, joka täyttää 45 vuotta helmikuussa, on kerännyt viime vuodet tasaiseen tahtiin otsikoita ja täysin ansaitusti. Ennen kaikkea joka suunnalla on painittu kahden kysymyksen äärellä: kuinka pitkään Jagr pystyy jatkamaan NHL-uraansa ja miten korkealle hän nousee NHL:n kaikkien aikojen pistepörssissä.

Vuosi 2016 ei tarjonnut vastausta kysymyksistä ensimmäiseen, mutta toisen se sinetöi – Jagr ohitti jouluaaton tuntumassa kakkossijaa hallussaan pitäneen Mark Messierin ja näin ollen aateloi itsensä NHL:n kaikkien aikojen toiseksi tehokkaimmaksi pelaajaksi. Mahtava oli myös tapa, jolla se syntyi, sillä Jagr syötti kiekon jääkiekkomaailman suurimmalla ahterilla Aleksander Barkoville ja kirjasi sitä kautta tehopisteen numero 1 888.

Myös se on varmaa, että kakkossijaa korkeammalle tshekki-ikoni ei tule nousemaan. Matkaa muuan Wayne Gretzkyyn on lähes 1000 pistettä ja kanadalaislegendan ohittaminen vaatisi sitä, että Jagr olisi nykytahdilla vielä lähes seitsemänkymppisenäkin nuorten mukana kirmaamassa NHL-jäillä.

3. Gordie Howe, a.k.a. Mr. Hockey, menehtyi

Kesäkuun 10. päivä oli jääkiekon osalta se vuoden surullisin päivä. Gordie Howe, joka tunnetaan lempinimellä Mr. Hockey, menehtyi tuona kesäisenä päivänä ja pysäytti koko jääkiekkomaailman suremaan legendan poistumista hieman korkeammalla sijaitseviin kaukaloihin. Howe oli nukkuessaan pois 88-vuotias ja hän oli ennen kuolemaansa kärsinyt vakavista terveysongelmista.

Howe tuli tunnetuksi ehkä kaikkien aikojen täydellisempänä jääkiekkoilijana. Sitä kautta hän sai lempinimensä Mr. Hockey ja sitä kautta hänen ympärilleen rakennettiin Mr. Hockey -tavaramerkki.

Gordie Howe pelasi NHL:ssä viiden eri vuosikymmenen aikana, hän vietti maailman kovimmassa jääkiekkoliigassa huimat 26 kautta ja hän teki viimeisen esiintymisensä NHL-jäillä, pelaajan roolissa, 52 vuoden iässä.

2. Nuorten pelaajien vallankumous käynnistyi

Connor McDavid, Mark Scheifele, Leon Draisaitl, Alexander Wennberg, Patrik Laine, Auston Matthews, Rasmus Ristolainen ja niin edelleen. Lista on niin pitkä, ja siihen voitaisiin käytännössä ottaen arpoa nimet, että se jo yksistään kaipaisi kokonaan oman sivun sen setvimiseen.

Tosiasia on kuitenkin se, että etenkin kauden 2016-17 ensimmäinen puolisko tarjosi jotain sellaista, mitä ei olla koskaan aiemmin nähty: nuoret pelaajat eivät pelkästään saapuneet NHL-kaukaloihin, vaan he ottivat siitä heti jättimäisen osan haltuunsa.

Oikeastaan ensimmäiset merkit tästä saatiin jo jääkiekon World Cupissa, joka sekin olisi voinut tälle listalle päätyä positiivisessa tai negatiivisessa mielessä. Syyskuisessa turnauksessa nähtiin nimenomaan nopea, taitava, kaunis ja ennen kaikkea nuori Team North America, joka hurmasi kaikki jääkiekon ystävät. Ainoastaan ajoittainen yli-innokkuus piti tämän huikean joukkueen ulkona World Cupin mitalipeleistä ja ehkä se olisi ollut juuri se nippu, joka olisi kyennyt sysäämään Kanadan ulos valtaistuimeltaan, mikä sinällään olisi ollut varsin ironista.

1. Pudotuspelikevät ja Pittsburgh Penguinsin Stanley Cup -voitto – kun jääkiekko muuttui

Kun mennään ajassa taaksepäin, vain muutaman vuoden verran, läntinen konferenssi dominoi itäistä konferenssia. Jokaisessa yhteydessä myös syy tähän nähtiin varsin yksinkertaisena: idästä ei ollut vastaamaan lännen isokokoisten ja fyysisten joukkueiden menoon.

Mikä on nykytilanne? Itä dominoi länttä ja NHL:n kovin divisioona löytyy itärannikon suunnalta, Metropolitan-divisioonan muodossa.

Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että idän suunnalla seurojen GM:t olisivat lähteneet haalimaan riveihinsä samankaltaisia pelaajia kuin lännessä. Päinvastoin, jääkiekko on tietyssä mielessä keksitty uudelleen ja se on kaikessa yksinkertaisuudessaan nopeampaa kuin koskaan aiemmin.

Suurin syy sille, että Pittsburgh Penguins nosti viime kauden päätteeksi Stanley Cup -kannua, ja etenkin pelillisesti ylivoimaisella tavalla oli joukkueen nopeus. Yhdestäkään joukkueesta ei ollut yksinkertaisesti vastaamaan siihen. Siitä puolestaan seurasi se, että muut seurat lähtivät kopioimaan tätä tyyliä, kuten aina tapahtuu, ja kuluvalla kaudella Penguinsilla onkin ollut tekemistä vastata haasteeseen, jonka muut seurat nyt sille aiheuttavat.

Tämän kaikkein moderneimman tavan pelata jääkiekkoa sinetöi lopulta jo edellä mainittu World Cup ja siellä ihastuttanut Team North America. Jos siis ihmettelitte, että miksi esimerkiksi Suomella oli niin paljon vaikeuksia World Cupissa, ja sen myötä EHT- sekä muissa tusinaotteluissa – se johtuu puhtaasti siitä, että jääkiekko muuttui silmänräpäyksessä.