Detroit Red Wingsistä puhuttaessa kuulee usein tarinoita ”pappakerhosta”, mutta haluan korjata tuon käsityksen. Mielestäni Red Wingsin junioriosasto, ”tulevaisuusosasto”, on yksi NHL:n parhaimpia. Sieltä löytyy laatua lähes joka pelipaikalle.

Detroit vahvistui ensi kaudelle Daniel Alfredssonilla ja Stephen Weissillä. Joukkueesta lähtijöitä olivat Valtteri Filppula, Daniel Cleary sekä Damien Brunner, näin muutaman mainitakseni.

Alfredssonilla ikää mittarissa on jo 40 vuotta, mutta hän pystyy yhä olemaan vahvistus, ehdottomasti. Weiss korvaa Filppulan lähes täysin, vaikka 30-vuotiaan viime kausi menikin penkin alle. Weiss ei pelannut viimeisessä 26:ssa ottelussa ranneoperaation vuoksi. 17 pelatussa ottelussa tehot jäivät 1+3=4 pisteeseen.

Mutta, niin, seuran tulevaisuus. Se näyttää ruusuiselta, todella ruusuiselta.

Aloitetaan viime kauden kertauksella.

Seuran AHL-joukkue, Grand Rapids Griffins voitti AHL:n mestaruuden – yksi meriitti kertomaan laadukkaasta junioriosastosta. Grand Rapidsin parhaimmat pelaajat tulivat Red Wingsin nuoriso-osastosta, kun lähes ainoat ”hieman vanhemmat” pelaajat olivat laitahyökkääjä Jeff Hoggan ja puolustaja Nathan Paetsch.

Griffinsin parhaimmistoa olivat Tomas Tatar, Jan Mursak ja maalivahti Petr Mrazek. Myös tulokaskautensa AHL:ssä pelannut Tomas Jurco ansaitsee maininnan. Kaikki edellämainitut ovat seuran omia varauksia.

Tatar on mielestäni todella lähellä NHL-tasoa, mutta hän on pelaaja, jonka pelipaikan täytyy löytyä hyökkäävistä ketjuista. Ensi vuonna tulee kuluneeksi viisi vuotta slovakialaisen NHL-varauksesta, joten NHL-odotuksia hänen kohdalla tuleekin olla. AHL:ssä Tatar on nimittäin näyttänyt jo taitonsa, valittiinhan hänet viime kaudella AHL-pudotuspelien arvoikkammaksi pelaajaksi.

Jurco jatkaa ensi kaudella AHL:ssä, mutta nyt isomassa roolissa. Hänen kahdeksan pudotuspelimaalia viime keväänä olivat enemmän kuin kellään muulla tulokkaalla. Slovenialainen Mursak siirtyy ensi kaudeksi KHL:n Amur Khabarovskiin.

Siirretään katseet ensi kauteen.

”Ruotsalaiskaartista” löytyvät kaksi jo viime kaudella NHL-pelejä pelannutta hyökkääjää Joakim Anderssonin ja Gustav Nyquistin muodossa. Varsinkin Nyquistista odotetaan NHL-tasolla menestyvää pelaajaa. Molemmat jatkavat pelejään ensi kaudella Red Wingsin mukana.

Viime kaudella Detroit teki sopimuksen mielenkiintoisen puolustajalupauksen, Dan DeKeyserin kanssa. Hän pelaa modernin puolustajan peliä. DeKeyser on hyvä omassa päässä, mutta pystyy liittymään hyökkäyksiin. Hän pelasi yliopistosarjassa noin 30 minuuttia per peli. Kun DeKeyser viime kaudella tuli Red Wingsin puolustukseen, niin osoitti kuuluvansa NHL-tasolle. Ensi kaudella michiganilainen on todella mielenkiintoinen seurattava.

Ensi kaudella Detroitin AHL-joukkueessa tulokaskautensa pelaa mielenkiintoinen nimi, Calle Järnkrok. Hänen nimensä kannattaa pitää mielessä, kun pohtii seuraavaa huipputason ruotsalaista Red Wings-pelaajaa.

Järnkrok oli mukana Ruotsin kultajoukkueessa viime kevään MM-kisoissa.

Detroitin ”puolustajakorista” löytyy myös Kanadan juniorisarjojen viime kauden paras puolustaja, Ryan Sproul. Hän on hyökkäyspäähän todella hyvä. Ensi kaudelle hän siirtyy AHL-sarjaan, joten on mielenkiintoista nähdä a) pystyykö hän olemaan yhtä hyvä hyökkäyspäähän AHL-tasolla ja b) miten hän suorituu puolustusvelvoiteistaan? Puolustustaidoissa hänellä on nimittäin vielä kehittämistä ennen NHL-tasolle siirtymistä. Mutta Sproul voi olla tulevaisuudessa NHL:ssäkin ykkösylivoiman kulmakivi, niin hyvä hän on hyökkäystaidoiltaan.

Toinen puolustajalupaus, joka siirtyy ensi kaudeksi juniorisarjoista AHL:n puolelle, on Xavier Ouellet. Hän on myös hyökkäävä puolustaja, mutta kuitenkin enemmän kahdensuunnan pelaaja kuin Sproul. Mutta kun hänkin osaa luoda peliä, niin on mielenkiintoista nähdä miten Griffinsin ylivoima pyörii, kun viivalta löytyy Sproulin ja Ouelletin kaltaisia pelaajia.

Griffins saa myös mielenkiintoisen, puhtaasti puolustavan puolustajan ensi kaudeksi, kun KHL:ssä viime kaudella pelannut Alexei Marchenko siirtyy Pohjois-Amerikkaan.

Lisätään Griffinsiin saapuviin pelaajiin vielä Halifax Mooseheadsin Martin Frk, joka oli kolmas lenkki Nathan MacKinnonin ja Jonathan Drouinin ketjussa.

Hyvää AHL-kautta voi odottaa muun muassa Riley Sheahanilta ja Teemu Pulkkiselta, joten näillä puheilla Grand Rapids Griffins on myös ensi AHL-kaudella yksi voittajasuosikeista sekä yksi mielenkiintoisimmista joukkueista.

Tämän kesän varaustilaisuudesta Detroitin haaviin jäi muun muassa Todd Bertuzzin sisarenpoika Tyler Bertuzzi, jonka varaaminen toisella kierroksella oli tosin melkoinen yllätys. Mutta ui Red Wingsin haaviin myös muuan Anthony Mantha.

Mantha oli varausvuoden pelaajista ainoa 50 maalia tehnyt pelaaja. Siitä voi jo aika paljon päätellä, että millainen pelaaja Mantha on. Hän on maalintekijä. Ehkä hänen pelitasonsa vaihtelee välillä pelistä toiseen, mutta Mantha on tehokas, ja tuohon lievään ”vuoristoratamaisuuteen” Detroitin organisaatio on parhaimpia lääkkeitä. Jos jossain seurassa osataan omasta varauksesta jalostaa NHL-pelaaja, niin se on Detroitissa.

Red Wings jäi pudotuspelien ulkopuolelle viimeksi vuonna 1990, tuon jälkeen on perustettu 12 NHL-joukkuetta. Muun muassa San Jose Sharks ja Florida Panthers. Detroit on ollut mukana pudotuspeleissä viimeisen 29 vuoden aikana 27 kertaa.

Katsoessa tulevaisuuteen, voi noiden putkien olettaa jatkuvan. Detroit on ollut kova joukkue, se on nyt kova joukkue ja on tulevaisuudessa kova joukkue.

Ei ihme, että monet muut joukkueet ihailevat ja yrittävät kopioida organisaation toimintaa.

Tykkää Antti Eteläahon Kiekkokynä-blogista Facebookissa, niin pysyt ”änärin” menossa mukana!

Aiheet Detroit Red Wings Näkökulmat