Turkuun kaudeksi 2014-15 siirtynyt venäläismaalivahti Alexandar Georgiev, joka on kulkenut melko poikkeuksellisen reitin pelaajana, kertoo suomalaisen ja venäläisen harjoittelukulttuurin välillä olevan melkoisia eroja.

Georgiev sai kesällä 2014 mahdollisuuden lähteä tryoutille Suomeen, ja Turkuun, eikä hän empinyt päätöksensä kanssa kovinkaan pitkään. Taustalla oli se, että hän halusi lähteä pois kotimaastaan, sillä kaudella 2013-14 hän ei päässyt pelaamaan otteluakaan.

– Se oli todella rankkaa. Joukkueessa oli kaksi maalivahti minun lisäkseni – heistä toinen oli neljä vuotta vanhempi, toinen kolme, ja valmennusjohto päätti luottaa heihin, Georgiev avaa The Hockey Writersille.

– Päätettyäni kauden MHL:ssä, sain mahdollisuuden tulla näytille Suomeen. Olin todella innoissani siitä ja päätin lähteä kokeilemaan.

Georgiev sai lopulta sopimuksen TPS:ään ja jo ensimmäisellä kaudellaan, joka sujui pääasiassa A-junioreiden puolella, hän pääsi näyttämään osaamistaan Liiga-kaukaloissa 14 ottelun verran.

Kausi 2015-16 oli puolestaan seilaamista TPS:n A-junioreiden, edustusjoukkueen sekä Mestiksessä pelaavan TUTOn välillä. Arvokasta ottelukokemusta tuli paljon, yhteensä 32 ottelun verran, ja lisäksi hän oli Venäjän matkassa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa.

”Tutustuin tempaukseen Suomessa”

Viime kausi olikin sitten Georgievilta lopullinen läpimurto Liigaan, sillä hän pääsi pelaamaan lähes puolet runkosarjasta, torjuntatilastojen ollessa kovat 92,30/1.70.

Suomessa viettämiensä vuosien aikana hän on myös päässyt näkemään, millaisia eroja suomalaisten ja venäläisten harjoitusmetodien väliltä löytyy.

– Treenausprosesissa oli joitain selkeitä eroja, etenkin mitä tulee suhtautumiseen offseasoniin. Tutustuin esimerkiksi tempaukseen ensimmäisen kerran Suomessa.

– Venäjällä me puolestaan juoksimme paljon kesäharjoituksissa. Joka aamu meidät määrättiin juoksemaan kahdeksan kilometriä ja se oli vasta lämmittelyä.

Georgievin, joka siirtyy tulevaksi kaudeksi New York Rangersin organisaatioon, taustat ovat hieman normaalista poikkeavat, sillä hän omaa myös Bulgarian kansalaisuuden.

– Minä synnyin Bulgariassa, mutta ollessani hyvin pieni, vanhempani päättivät muuttaa Venäjälle. Ollessani viisivuotias, vanhempani päättivät, että alan urheilla ja he valitsivat jääkiekon. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä!

Aloittaessaan jääkiekon, hän oli kenttäpelaaja ja päätyi vasta hieman myöhemmin maalivahdiksi.

– Alkuun me kaikki vain luistelimme yhdessä, eikä kenelläkään ollut oikeastaan mitään roolia. Sitten, kun olimme 6- tai 7-vuotiaita, valmentajat kysyivät, että kuka haluaa kokeilla mennä maaliin ja halusin koittaa sitä.

NHL FREE AGENT FRENZY 2017: Kaikki yhdestä ja samasta paikasta.