Chris Pronger kaupattiin St. Louis Bluesista Edmonton Oilersiin kesällä 2005. Tuolloin Blues oli todellinen voimanpesä ja Oilers juurtunut liigan keskikastiin, mutta siitä huolimatta puolustajalegenda ei epäröinyt tehdä viisivuotista ja 31,25 miljoonan taalan arvoista sopimusta seuran kanssa

Nykyisin tämänkaltaiset kaupat ovat täysin normaaleja, sillä tiukat taloudelliset parametrit pakottavat vaihtamaan lahjakkaitakin pelaajia, mutta tuolloin tällaiset kaupat olivat vielä uutta. Osatekijä Prongerin kauppaamiseen oli se, että Bluesia oltiin myymässä, mutta edusti se muutakin.

Pienet markkinatkin pystyivät nyt hankkimaan supertähtiä, ja tämä aloittaisi uudelleenjaon koko liigan laajuudella joukkueiden noudattaessa 39 miljoonan palkkakattoa.

Prongerin saapuminen

Tuohon aikaan Blues oli selvinnyt pudotuspeleihin 25 kautta peräjälkeen, joista viimeisellä yhdeksällä Pronger oli edustanut suurta roolia. Hänet nimettiin NHL:n arvokkaimmaksi kerran tuona ajanjaksona, mutta hänenkaltaisia dominointia pystyi esittämään vain muutama pelaaja.

Pronger kykeni sekä ”vanhan koulun” tyranniaan että ”uuden koulun” liikkuvuuteen. Vain harva joukkue ei olisi päässyt pudotuspeleihin, jos Pronger olisi kiekkoillut niissä. Oilers ei ollut yksi niistä.

Vaikka Oilers hankki lajin ”alfakoiran”, varmisti joukkue pudotuspelipaikan vasta toiseksi viimeisellä kierroksella. Ensimmäisellä kierroksella vastaan asettui runkosarjassa hurjat 124 pistettä kerännyt Detroit Red Wings.

Silloin Pronger otti homman haltuun.

Oilers-fanit saivat kokea koko tunteiden kirjon, kun jättiläismäinen puolustaja vei koko joukkueen läpi Detroitin aina Stanley Cup-finaaleiden seitsemänteen otteluun yhdellä koko NHL-historian merkittävimmistä otteilla, vain vaatiakseen siirtoa neljä päivää sen jälkeen.

Mitä tapahtui seuraavaksi Edmontonissa? Itsetuhoiset päätökset ja virhelaskelmat johtivat koko seuran vuosikymmenen kestävään toimintahäiriöön. Väistämätön tapahtui – Oilersin kohtalo oli joutua pitkään ja epätoivoiseen uudelleenrakennukseen.

Tämä vie meidät koko asian sydämeen. Mitä jos Oilers ei olisi koskaan hankkinut Prongeria? Olisiko se tuonut ne lukuisat ykkösvaraukset seuraan aikaisemmin?

Kiertotie

Oilers oli vajoamassa kohti Luoteisen divisioonan pohjaa ennen Prongerin saapumista. Prongerin jälkeen Oilers yritti pitää yllä momentumia ja selvitä pudotuspeleihin hyvän alun jälkeen seuraavalla kaudella.

Pian tilanne normalisoitui ja Oilers vajosi vääjäämättä pohjaan vain vuosi Stanley Cup-finaaleihin pääsyn jälkeen.

Tässä kohtaa asiat muuttuvat mielenkiintoiseksi.

Oilersin 71 pistettä oli yhtä paljon kuin Chicago Blackhawksin. Joukkueet siis jakoivat viidenneksi viimeisen sijan, mutta voittojen määrän vuoksi Oilers sijoittui Blackhawksin yläpuolelle. Tuolloin vain viisi huonointa joukkuetta kamppailivat ykkösvarauksesta, ja kuten tiedämme, Blackhawks voitti loton ja sai riveihinsä Patrick Kanen.

Jos väärä itseluottamus ja optimismi Pronger-kaudesta toi edes yhden pisteen tuona vuonna, se olisi ollut Oilers – ei Blackhawks – joka olisi voittanut loton ja napannut Kanen.

Mikäli Kanen valinta olisi käynnnistänyt organisaation uskomattoman tuurin lottokoneen kanssa, Oilers olisi saanut riveihinsä myös Steven Stamkosin sekä John Tavaresin.

Sen sijaan Oilers jatkoi vähitellen vajoamista kohti pohjaa ja käytti kolme peräkkäistä (ja vääjäämätöntä) ykkösvaraustaan Taylor Halliin, Ryan Nugent-Hopkinsiin ja Nail Yakupoviin.

Vasta neljäs kultainen tiketti, Connor McDavid, lopetti 9 vuotta kestäneen Pronger-kirouksen ja käänsi seuran kelkan.

Niin uskomatonta kuin se onkin, Oilersin tulevaisuus näyttää niin kirkkaalta, etteivät fanit ehkä haluaisi muuttaa mitään.

Aiheesta kertoi Yahoo! Sports.

NHL FREE AGENT FRENZY 2017: Kaikki yhdestä ja samasta paikasta.