Ilya Kovalchuk päätti siirtyä NHL:stä eläkkeelle vuonna 2013, vain kolme vuotta sen jälkeen, kun hän oli allekirjoittanut New Jersey Devilsin kanssa massiivisen 15 vuoden ja 100 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen.

Luonnollisesti tuossa kohtaa venäläistähti poltti kaikki sillat takanaan, siis NHL:n suuntaan, eikä hänen myöskään odotettu koskaan palaavan takaisin.

Ensimmäistä kertaa puheet mahdollisesta paluusta nousivat esille jo pari vuotta sitten ja Kovalchuk itse nostatti asian keskustelunaiheeksi puhumalla julkisesti mahdollisesta paluustaan.

Ja tänä vuonna ne puheet sitten konkretisoituivat aidoksi haluksi palata takaisin rapakon taakse. Kovalchukin agentti otti yhteyttä Devilsin nykyiseen GM:ään Ray Sheroon ja ilmoitti asiakkaansa paluuaikeista.

Devils ei kuitenkaan kuulunut missään vaiheessa miehen suunnitelmiin. Hän kuitenkin tarvitsi newarkilaisseuralta apuja edes unelmoidakseen paluusta, sillä ainoa tapa palata NHL:ään oli se, että Devils kiinnittäisi hänet sopimukseen ja kauppaisi välittömästi eteenpäin; toisin sanoen kyse oli niin sanotusta sign & trade -tyylisestä ratkaisusta.

Toki toisena vaihtoehtona oli vapaaksi agentiksi päätyminen, mikä olisi vaatinut kaikkien 31 NHL-seuran hyväksynnän ja se tie oli kaikessa yksinkertaisuudessaan mahdoton kuljettavaksi.

Mikäli Devils-organisaatiota olisi orkestroinut vielä Lou Lamoriello, olisi Kovalchuk saanut lykätä paluuhaaveensa automaattisesti ensi kesään, jolloin hän voi palata NHL:ään täysin vapaana agenttina. Shero antoi kuitenkin mahdollisuuden, joskin venäläismaalitykin agentin tehtäväksi jäi löytää potentiaalinen ottaja.

Sinällään asiassa ei ollut mitään ihmeellistä, sillä tämä kesä oli viimeinen kesä, kun Devils omisti Kovalchukin oikeudet. Toisin sanoen heidän vaihtoehtonaan oli saada ”Kovysta” jotain irti tai vaihtoehtoisesti menettää hänet ensi kesänä ilman mitään vastinetta.

Oliko pöydällä todella tarjous, joka sisälsi 1. kierroksen varausvuoron?

Jossain vaiheessa kesää, esiin nousi siirtohuhu, jonka mukaan Devilsille olisi tarjottu Kovalchukista 1. kierroksen varausvuoroa. Tuon tarjonneen seuran huhuttiin olevan paikallisvastustaja New York Rangers.

Rangersin kiinnostuksesta oltiin spekuloitu jo aivan alusta alkaen, mutta kauppaa pidettiin lähtökohtaisesti mahdottomana, sillä Devilsin kerrottiin olevan valmis kauppaamaan venäläisen mihin tahansa muuhun seuraan, paitsi verivihollisena toimivaan Rangersiin.

Totuus on kuitenkin toisenlainen, ainakin, mikäli Sheroa on uskominen.

– Se oli vale. En koskaan hyljännyt 1. kierroksen varausvuoroa. En koskaan hyljännyt edes 7. kierroksen vuoroa. En missään vaiheessa hylännyt mitään (tarjousta). Miksi en? Se on varsin yksinkertaista: ei ollut mitään, mitä hylätä.

– Olisin ollut valmis tekemään diilin Rangersin kanssa ja niin sanoin alusta alkaen. Ei sillä ollut merkitystä minulle. Tekisin sopimuksen Jeff Gortonin (Rangersin GM), Garth Snow’n (Islandersin GM) tai Ron Hextallin (Flyersin GM) kanssa. Kyse oli nimittäin koko ajan meidän joukkueen parantamisesta.

Toisin sanoen kiinnostus Kovalchukiin ei koskaan konkretisoitunut tarjoukseksi, jos sitä kiinnostusta ylipäätään oli. 34-vuotiaan konkarin kerrottiin nimittäin hakeneen Alexander Radulovin tai Patrick Marleau’n kaltaista sopimusta – siis monivuotista diiliä, jonka vuosipalkka liikkuisi yli 6 miljoonassa dollarissa.

Ja syitä tälle oli monia. Miksi kukaan olisi luottanut joukkueensa rakentamisen osittain sellaisen pelaajan varaan, joka ei ollut kunnioittanut edes 100 miljoonan dollarin arvoista sopimustaan?

Yli puolet seuroista olivat kiinnostuneita – miksi ei palata Devilsiin?

Vaikka Devils ei Sheron mukaan vastaanottanut missään vaiheessa tarjousta Kovalchukista, kiinnostusta eittämättä oli olemassa.

Kovalchukin nimi nousi esiin monissa pöytäkeskusteluissa, sillä onhan kyseessä 816 NHL-ottelun mittaisen uran luonut hyökkääjä, joka on niissä peleissä naulannut taululle 816 tehopistettä ja 417 maalia.

Yahoo! Sportsin toimittaja Greg Wyshynski kertookin, että hänen lähteidensä mukaan yli puolet 31 NHL-seurasta olivat kiinnostuneita Kovalchukista.

Jollain tavalla kiinnostunut oli myös Devils itse, huolimatta siitä tavasta, jolla Kovalchuk oli jättänyt seuran. Kun tähän yhtälöön lisättiin se tosiasia, että venäläispeluri halusi pelata nimenomaan Yhdysvaltain koillisosassa, tarkemmin sanottuna New Yorkin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä, miksi hän ei yksinkertaisesti palannut pirupaitoihin?

Siksi, että Devils on rakennusvaiheessa oleva joukkue, eikä Kovalchukilla ole 34-vuotiaana pelaajana aikaa enää odotella sitä menestystä. Hän siis päätti, että on parempi viettää vielä yksi kausi KHL:ssä, olla kenties mukana Venäjän olympiajoukkueessa ja toteuttaa paluu ensi kesän vapaiden pelaajamarkkinoiden kautta.

Kyse ei kuitenkaan ollut pelkästään siitä, ettei Kovalchuk halunnut palata Devils-paitaan, vaan Wyshynskin mukaan Devils-organisaatiossa oltiin huolestuneita fanien suhtautumisesta – heidän ei uskottu hyväksyvän häntä enää takaisin.

Agentilla mahdoton tehtävä

Kun siis paluu Devilsiin oli kaikin puolin mahdottomaksi todettu yhtälö, Kovalchukin agenttina toimiva Jay Grossman aloitti kaupusteluvaiheen. Hän otti yhteyttä muihin seuroihin ja yritti rakentaa toimivan vaihtokaupan.

Wyshynski kuitenkin listaa kirjoittamassaan tekstissä useita erittäin päteviä syitä sille, miksi Kovalchukin kauppaaminen oli niin vaikeaa ja niihin syihin on vaikea olla yhtymättä:

1. Minkä arvoinen pelaaja, joka on viimeksi pelannut NHL:ssä vuonna 2013, on pyyntihintaansa (palkka) nähden?

Lähteiden mukaan Kovalchukin pyyntö noudatti – kuten jo aiemmin todettua – tämän kesän NHL-markkinoita. Hakiko hän siis yli 6 miljoonan dollarin vuosipalkkaa ja noin 3-5 vuoden mittaista sopimusta?

2. Kovalchuk ei voinut allekirjoittaa sopimustaan ennen heinäkuun 1. päivää. Neuvottelut seurojen kanssa eivät siis missään vaiheessa ehtineet muuttua riittävän vakaviksi, sillä potentiaalisten kiinnostuneiden joukkueiden täytyi miettiä omaa pelaajistoaan, käydä läpi laajennusdraft ja asettaa tavoitteensa vapaille pelaajamarkkinoille, vailla minkäänlaista tietoa siitä, millaiset markkinat Kovalchukille oli olemassa; pahimmassa tapauksessa jokin seura olisi maksanut venäläislaiturista pahasti ylihintaa.

Markkinat Kovalchukin osalta olivat siis ohitse, ennen kuin ne ehtivät kunnolla edes alkaa.

3. Kyse ei ollut mistään tavanomaisesta vapaan pelaajan kiinnittämisestä, vaan Kovalchukin kohdalla kyse olisi ollut vaihtokaupasta. Toisin sanoen hänen kohdallaan ei olisi riittänyt sopimuksen pituuden ja vuosipalkan päättäminen, vaan samassa yhtälössä oli myös se, mitä Devils olisi hänestä halunnut saada irti.

Oliko Devilsin kanssa siis edes järkevää lähteä keskustelemaan, jos he vaatisivat liikoja Kovalchukista? Suostuisivatko he pidättämään osan Kovalchukin palkasta? Kuten huomaatte, kysymysmerkkejä oli aivan liikaa.

4. Grossmanin täytyi keskittyä neuvottelemaan potentiaalisten ottajien kanssa sopimuksen yksityiskohdista, tietämättä mitään siitä, mitä Devils haluaa.

Kuten Ray Shero sen itse sanoi, ohjakset olivat Kovalchukin leirin hallussa ja hän vain odotteli, mitä tapahtuu.

– Ei ollut minun tehtäväni neuvotella Kovalchukin kanssa jatkosopimusta, enkä voinut treidata häntä, ennen kuin hänellä oli diili valmiina jonnekin.

Kolme konkreettisesti kiinnostunutta seuraa?

Kun heinäkuun 1. päivä oli lähestymässä, tarjouksia ei ollut pöydällä. Kovalchukin agentti Jay Grossman oli kuitenkin onnistunut löytämään kolme seuraa, jotka olivat sen verran kiinnostuneita, että hän rohkeni esitellä ne Sherolle.

Viime viikon aikana Shero oli yhteydessä jokaiseen näistä seuroista ja vastaus oli joka suunnalta sama: seuroista todettiin päättäväisesti, ettei kiinnostunut ollut konkreettista.

Yhden seuran vastaus oli ollut ehdoton ei ja jokin näistä kolmesta seurasta oli keitellyt jonkinasteisia keitoksia Grossmanin kanssa, mutta mitään ei koskaan tullut Sherolle saakka.

Ja se kolmas seura? Sinne suuntaan Shero oli vaihtanut muutaman tekstiviestin, kunnes hänelle oli todettu, että joukkueen pelaajistossa on muita osa-alueita, joihin heidän tulee keskittyä ennen kuin heillä oli edes aikaa pohtia ratkaisuaan Kovalchukin suhteen.

Tässä vaiheessa Kovalchuk alkoi miettiä omia vaihtoehtojaan, ja mitä pidemmälle asia venyi, sitä houkuttelevammalta vielä vuoden viettäminen KHL:ssä alkoi tuntua, olympialaisine päivineen.

Samaan hengenvetoon venäläisen mielessä kävi varmasti ensi kesän vapaat pelaajamarkkinat; ehkä jollain seuralla, johon hän on itse kiinnostunut menemään, olisi vuoden päästä tilaa hänelle.

Niinpä Kovalchuk päätyi allekirjoittamaan SKA Pietarin kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen ja sen myötä NHL-paluu kuopattiin ainakin vuodeksi.

[falcon-latest-posts title=”Lue myös” tag=”ilya-kovalchuk”

Samaan aikaan se tarkoitti sitä, että Devils ei saanut enää mitään hyötyä irti Kovalchukista, mutta seuraa ja Sheroa siitä on täysin turha syyttää.

– Oli olemassa vain yksi askel, jonka piti tapahtua, Shero päätti oman osansa haastattelustaan viitaten oikeasti kiinnostuneen seuran löytämiseen.

Nähtäväksi siis jää, että tullaanko Kovalchukia enää koskaan näkemään NHL:ssä.

Varmasti hän hakee paluuta ensi kesänä, mutta mikäli vaatimustaso sopimuksen suhteen on edelleen huhutunlainen, ja miehellä on ikää siinä vaiheessa jo 35 vuotta (mainetta unohtamatta), mikä on melkoisen paljon erityisesti maalintekijälle, saattaa se jäädä lopulta kokonaan toteutumatta.

NHL FREE AGENT FRENZY 2017: Kaikki yhdestä ja samasta paikasta.
Aiheet Featured Näkökulmat New Jersey Devils Pääuutiset Siirtouutiset