Yhden Suomen rautaisimman fysiikkavalmentajan metodien kyseenalaistaminen hämmästyttää ja kummastuttaa allekirjoittanutta pientä kulkijaa.

Luin tänään pöyristyneenä Iltalehden toimittajan Solmu Salmisen näkemyksiä Patrik Laineen kesäharjoittelusta.

Hänen mukaansa Laine harjoittelee fyysisesti täysin väärin, kehittäessään voimatasojaan, ja se sitten vie pois kaikkien aikojen suomalaiskudin, tuhoten jopa kokonaisuudessaan Laineen NHL-uran.

Ihan oikeastikko?

Viimeistään siinä kohtaa Salminen meni täydelliseen umpiSolmuun, kun hän heitti ilmoille nämä kaksi toisistaan irrallista lausetta:

”NHL:ssä ehtiminen loppui kuin seinään, kuten viime kaudella nähtiin” ja ”Tamperelainen on älykkäämpi maalintekijätyyppi kuin Ovetshkin, joka raastaa enemmän maalin edessä.”

Nyt en tiedä, että minkä rinnakkaistodellisuuden NHL:ää minä sitten olen katsonut, mutta samasta sarjasta me emme selvästikään puhu.

Ensinnäkään Alexander Ovechkinia ei aivan hirveästi nähdä maalinedustalla, vaan kyllä se pelaaminen tapahtuu hyvin pitkälti niillä samoilla sijoilla kuin Laineellakin.

Toisekseen, miten niin NHL:ssä ehtiminen loppui kuin seinään? En edes jaksa vaivautua selittämään tätä asiaa sen tarkemmin, muuta kuin heittämällä ilmoille kysymyksen: millä ihmeellä Laine sitten teki sen 36 maalia ja 64 tehopistettä?

Vai tarkoititko kenties loppukauden hiipunutta tahtia?

Voisikohan se selittyä sillä, että Laine oli pelannut viimeiseen puoleentoista vuoteen lähes 150 jääkiekko-ottelua? Tai kenties sillä valtaisalla mediamylläkällä, josta itsekin puhuit? Entäpä tulokaskaudella, johon kuuluuvat myös ne heikommat jaksot? Tai vaikkapa aivotärähdyksellä ja sen jälkeisillä sairasteluilla?

Mutta mennäänpä nyt siihen itse asiaan, Patrik Laineen kesäharjoitteluun.

Lähden lähestymään tätä aihetta Winnipeg Jetsin päävalmentajana toimivaa Paul Mauricea siteeraten:

”Hänellä on vielä niin paljon varaa kasvaa isommaksi ja vahvemmaksi. Kun se tapahtuu, hän tekee sen jälkeen ihan mitä tahtoo.”

Winnipegissä on siis suunnitelmana se, että Laineesta tehdään nimenomaan kaksinkamppailupelaamiseen entistä vahvempi jässikkä.

Kun se tehdään oikealla tavalla, ei tässä ole mitään ongelmaa. Hänestä tulee laitojen läheisyydessä paljon vahvempi ja myöskin maalineduspelaaminen, jonka kehittämistä sekä Laine että Maurice ovat peräänkuuluttaneet, helpottuvat niin ikään.

Ei Laine voi loputtomiin latoa kiekkoja maaliin pelkästään kauempaa, koska se luetaan (luettiin osittain jo viime kaudella) pois.

Siitä olen toki Salmisen kanssa samaa mieltä, että NHL nopeutuu päivä päivältä. Nopeutta ei kuitenkaan tule pitää minään perusedellytyksenä menestymiselle NHL:ssä.

Vaikka liiga nopeutuu, siellä tarvitaan edelleen niitä muitakin pelaajatyyppejä.

Itse asiassa haluaisinkin tietää, että miten Patrik Laineen biomekaniikalla hänestä voitaisiin rakentaa nopea pelaaja? Koska, jos ei voida, pääpainon ei tule missään nimessä olla sillä nopeusosastolla. Ymmärtäisin näkemyksen Mikael Granlundin vartalotyypillä, mutta en Laineen kohdalla.

Sen sijaan Laineelle paljon osuvampi vertauskohta on Aleksander Barkov.

Jokainen on varmasti nähnyt, millainen kaappi Florida Panthersin ykköstähti nykyisin on. Voimaharjoittelu viime vuosien aikana on ollut rajua ja se on tehnyt Barkovista äärimmäisen vahvan pelaajan.

Mutta onko se tehnyt hänestä hitaamman pelaajan?

Ei. Päinvastoin.

Jokainen tuntee Hannu Rautalan meriitit fysiikkavalmentajana, sillä hän on vuosikymmenien ajan pitänyt eri suomalaisten NHL-sukupolvien fysiikasta huolta. On siis täysin pöyristyttävää, että asiasta tietämätön urheilutoimittaja lähtee kritisoimaan näitä metodeja.

Itse asiassa päätänkin tämän tekstini Rautalan Aamulehdelle paaluttamaan lauseeseen, hänen valmennusfilosofiastaan jääkiekkoilijoiden suhteen, minkä Solmu Salminen niin upealla tavalla onnistui omaa tekstiään kirjoittaessaan sivuuttamaan:

”Pelkistäisin, että tämä on kymmenottelijan peruskuntoharjoittelua hyvin voimakkaasti ja siihen ripaus pikajuoksijan harjoitteita, jotta saadaan nopeutta, räjähtävyyttä ja rytminvaihtokykyä.”

NHL-fanin koti: KAIKKI PLEIJAREISTA.