Ottawa Senatorsin kausi päättyi Itäisen konferenssin finaalisarjan seitsemännessä ottelussa, kun Pittsburgh Penguins iski 3-2-voittomaalin toisessa jatkoerässä.

Yksi kevään kauneimpia tarinoita oli maalivahti Craig Anderson. Kokenut yhdysvaltalainen joutui kauden aikana taistella vaimonsa syöpää vastaan ja samalla yrittää keskittyä myös jääkiekkoon, ennen kaikkea Ottawa Senatorsiin.

Ja kaikkien vaikeuksien keskellä hän loikin ympärilleen melkoisen tuhkimotarinan, aivan, kuten koko Senators-joukkue. Lopulta tarinan huipentuminen Stanley Cup -finaaleiksi jäi kiinni yhdestä maalista, mutta se ei ollut päällimmäisenä Andersonin mielessä.

Itse asiassa vain muutama minuutti katkeran tappion jälkeen, 36-vuotias maalivahti pohti jo aivan muita asioita, kuin sitä katkeruutta. Kun häneltä kysyttiin Ottawa Sunin toimittajan toimesta, että mistä hän tulee tämän kauden muistamaan, oli vastaus kaunis.

– Rakkaudesta. Rakkaus näitä jätkiä kohtaan, aina siitä päivästä kun lähdin, aina siihen päivään, kun palasin takaisin. En voisi pyytää parempia joukkuekavereita, kuin nämä jätkät tämän vuoden joukkueessa.

Iso roolinsa Andersonin pelaamisessa oli diagnoosin harvinaisesta kurkkusyövästä saanut vaimo, Nicholle Anderson. Moni voisikin kuvitella, että hän haluaisi unohtaa kokemansa vuoden, mutta tilanne on itse asiassa täysin päinvastainen.

– Vuosi, jonka voisi kuvitella minun haluavan unohtaa, mutta en voisi olla ylpeämpi meidän joukkueesta. Upea vuosi ja upeita muistoja, jotka kestävät läpi elämän, hän kirjoitti omalla Twitter-tilillään.

”Ajattelin, että niin oli tarkoitettu”

Ennen viimeistä Penguins-ottelua, Senatorsin ottelut olivat venyneet kuudesti jatkoerään ja joukkue oli hävinnyt ainoastaan kertaalleen. Se olikin osoitus tämän joukkueen sisukkuudesta ja Anderson uskoikin vakaasti joukkueensa ottavan myös kevään kuudennen jatkoerävoiton.

– Ajattelin, että niin oli tarkoitettu. Ajattelin, että nyt oli meidän aikamme. Tarvitset kuitenkin paljon onnea puolellesi ja monien asioiden täytyy mennä oikein. Tällä kertaa onni ei kuitenkaan ollut meidän puolellamme.

Chris Kunitzin iskemän voittomaalin jälkeisiä välittömiä tunteita Anderson kuvaili shokin muodossa.

– Shokki oli nähdäkseni se päällimmäisin tunne sillä hetkellä. Sitä ei usko todeksi, mutta totta se on. Me annoimme kaikkemme ja jätimme sydämemme kaukaloon, eikä meillä ole mitään hävettävää.

– Kun asian asettaa oikeaan perspektiiviin, pelaajamme olivat siinä tilanteessa kuolemanväsyneitä. Sitä ei vain ollut kirjoitettu tähtiin, Anderson päätti kautensa upeisiin sanoihin.

NHL-fanin koti: KAIKKI PLEIJAREISTA.