Kommentti: Valehteleeko Sidney Crosby meille kaikille? – Vaikea uskoa samaksi pelaajaksi

Kun katsoo monien mielestä maailman parhaan pelaajan, siis Sidney Crosbyn, pelaamista tällä hetkellä, mieleen tulee tasan tarkkaan kaksi kysymystä: mikä on hänen terveystilansa ja palasiko hän kaukaloon aivan liian nopeasti?

Luonnollisestikaan suoria vastauksia me emme näihin kysymyksiin tule saamaan missään vaiheessa, sillä kun kyseessä on aivotärähdyksen jälkeinen paluu, ei valitettavia totuuksia uskalleta missään nimessä myöntää ääneen.

Mutta voimmeko me nähdä ne totuudet suoraan kaukalossa?

Voimme.

Tällä hetkellä ei tarvitse katsoa, kuin hetken verran Crosbyn pelaamista, ja jo välittömästi näkee, ettei kaikki ole kunnossa.

Crosby nimittäin vaeltaa sekä hyökkäyksellisesti että puolustuksellisesti varjojen mailla ottelusta toiseen. Näin ei ollut vielä ennen aivotärähdystä, joka tapahtui Washington Capitalsia vastaan pelatussa ottelusarjassa, mutta sen jälkeen kaukalossa nähty Penguins-peluri on ollut vain haalea varjoa itsestään.

Tätä puoltavat myöskin tilastot.

Kokenut Penguins-kippari oli nimittäin pelannut tänä keväänä, ennen aivotärähdystään, seitsemän ottelua ja tehnyt niissä tehopisteet 4+7. Tehotilasto oli puolestaan +2. Kaiken lisäksi hän oli ollut Capitals-sarjan kahdessa ensimmäisessä ottelussa isosti joukkueet erottanut tekijä, tekemällä niihin yhteensä neljä tehopistettä.

Sitten koitti se hetki Matt Niskasen kanssa, mistä kaikki ovat kuulleet jo kyllästymiseen saakka. Ja sen jälkeen kaukaloihin palasi Sidney Crosbyn näköinen pelaaja, joka ei kuitenkaan pelillisesti näytä tippaakaan itseltään.

Oikeastaan tämä Itäisen konferenssin finaalisarja Ottawa Senatorsia vastaan onkin ollut melkoinen kyykkäys Penguinsin kapteenilta.

Joukkue on ensinnäkin hävinnyt selkeänä altavastaajana sarjaan lähteneelle Senatorsille kolmesta ensimmäisestä kohtaamisesta kaksi, Crosby itse on tehnyt tasan tarkkaan yhden tehopisteen ja hänen tehotilastonsa on ollut luvattoman heikko -4, kruununa viime pelin neljä omiin päästettyä maalia.

Kun siis Crosby palasi kaukaloon aivotärähdyksensä jälkeen, oltuaan sivussa vain yhden ottelun verran, hän vakuutti olevansa kunnossa.

Kun hän lensi Capitals-sarjan kuudennessa ottelussa päätylautoihin pää edellä ja kovalla vauhdilla, hän vakuutti olevansa kunnossa.

Tarina on siis pysynyt samana. Jopa identtisenä.

Ja kivahan se olisi Crosbya uskoa, mutta kun hän itse tekee sen tällä hetkellä todella vaikeaksi. Mahdottomaksi.

Tuo nimittäin ei ole se pelaaja, jota puolet jääkiekkomaailmasta vihaa yli kaiken – pitkälti hänen erinomaisuutensa ansiosta – ja puolet, tai ainakin jonkinasteinen osa, rakastaa enemmän kuin elämää itseään.

Hän on tällä hetkellä kaukaloiden neutraali pyhiinvaeltaja ja se ei edusta tippaakaan sitä, mitä Crosby pelaajana on. Normaalisti hän hengittää voittamista ja vihaa häviämistä, mistä kertoo se, että hän on tämän jääkiekkoilevan maailman kovin harjoittelija.

Mutta nyt kaukalossa on vain tyhjä kuori.

Ei tunteenpurkauksia. Ei rottailua. Ei pisteitä. Ei maaleja. Ei periksiantamattomuutta. Ei mitään.

Sama tyhjä katse taulussa.

Kaikkein huolestuttavinta tässä on se, että luiden murtuessa, polvien vääntyessä tai muutoin vain loukkaantuessa, niiden vaatimat verot näkyvät automaattisesti suorituksissa jonkin aikaa.

Sen sijaan aivotärähdyksen ei saa, eikä pidä näkyä. Ei etenkään, jos olet ollut sen vuoksi sivussa ainoastaan yhden ottelun verran ja siten kroppa ei ole juurikaan ehtinyt kerätä ruostetta.

Tällä hetkellä on siis hyvin vaikea uskoa, että puheet Crosbyn tilanteesta – tulivat ne muualta Penguins-leiristä tai supertähdeltä itseltään – pitäisivät millään tavalla paikkansa.

Sen myötä tässä ollaankin todella vaarallisilla vesillä. Itse asiassa niin vaarallisilla, että Crosbyn selkeästi liian pikaisella paluulla saattaa olla peruuttamattomat vaikutukset hänen koko loppuelämäänsä.

NHL-fanin koti: Ohjelma, tilastot, uutiset & kaikki pudotuspeleistä TÄÄLTÄ.