Vancouver Canucks nimitti jopa hiukan odotetusti AHL-seura Utica Cometsissa komeaa työtä tehneen Travis Greenin seuran uudeksi päävalmentajaksi.

Canucks on tehnyt viime vuosina jälleenrakennusta yrittäessä samalla menestyä, mutta tämä on epäonnistunut pahemman kerran. Nyt, uuden päävalmentajan johdolla, Canucksin tavoite on rakentaa puhtaasti tulevaisuuden varaan.

– Minä en ole täällä kertomassa teille, että ”Hei, me voitamme Stanley Cupin ensi kaudella”. Mutta sen voin kertoa, että tulemme olemaan parempia, tuore päävalmentaja totesi Pro Hockey Talkin mukana.

– Meidän on nuorennettava kokoonpanoamme, se ei ole mikään salaisuus.

Vaikka Canucksin kärki onkin jo ikääntynyt, on sen riveissä useita nuoria ja lupaavia pelaajia. Greenin tavoitteena onkin opettaa heidät vielä paremmin talon tavoille, mutta helppoa se ei tule olemaan.

Canucksin riveissä kiekkoilevat muun muassa Bo Horvat, Markus Granlund, Nikolay Goldobin, Sven Bärtshi, Jake Virtanen, Brock Broeser, Ben Hutton, Troy Stecher, Brendan Gaunce, Olli Juolevi sekä Jonathan Dahlen.

– Osan kavereista on annettava ”opeteltava lentämään”, ainakin osan heistä. Sinun on annettava heille siimaa ja päästettävä heidät ”uimaan”, mutta siten, että he eivät huku. Heidän on koettava myös vastoinkäymisiä, mikä tekee nuorille pelaajille pelkästään hyvää.

”Halusin aina tietää oman paikkani”

Green ei aio lähteä pelaamaan pelaajien henkisellä puolella, eikä pitämään kenellekään mykkäkoulua. Luottamus ja arvostus on ansaittava, ja sen Green aikoo tehdä kommunikoimalla pelaajiensa kanssa tarpeeksi usein.

– Haluan luottaa pelaajiini. Miten he tekevät asiat, miten he valmistautuvat, miten he harjoittelevat. Mutta se miten rakennat suhteita ja kommunikoit pelaajien kanssa on asia, jota he arvostavat – etenkin nykypäivän pelaajien kanssa. Pelaajat tietävät aina missä mennään. Nimittäin silloin kun minä pelasin, halusin aina tietää oman paikkani.

Siinä missä Canucks on vaikuttanut olevan viime vuosien aikana hakoteillä ja tuuliajolla, ovat suunnitelmat muuttuneet. Tai ainakin se vaikuttaa siltä, sillä valmennuksen ja johtoryhmän ajatusmaailmat kohtaavat tulevaisuuden suhteen.

– Me tiedämme missä mennään. Johtoryhmä tietää sen myös, joten olen itsevarma sen suhteen. Mutta kuulkaas, minä haluan voittaa. Kukaan ei vaadi enempää voittamista, kuin minä. Minä haluan nähdä, että joukkueemme tekeminen paranee ja haluan nähdä kehittymistä näissä pelaajissa.