Pelaaja-agenttien ala on yhä kilpaillumpi ja se on johtanut siihen, että potentiaalisia asiakkaita haetaan jo aivan pienistä lapsista.

The Hockey News kertoo aiheesta 12-vuotiaan pojan kautta. Kyseisen pikkupojan nimeä ei luonnollisista syistä haluta mainita julkisesti, joten me käytämme hänestä tässä kohtaa nimeä Trevor, helpottaaksemme artikkelin luettavuutta.

Trevor on todella, todella hyvä pelaaja. Hän pelaa jääkiekkoa Torontossa, eliittilupausten akatemiassa, ja hänen pelaamisensa on niin vahvaa, että hän pelaa itseään vuotta vanhempien sarjassa. The Hockey News kertoo hänen olevan iso ja taitava hyökkääjä, jolla on huima määrä potentiaalia.

Trevorin iästä huolimatta, hänen vanhempansa ovat saaneet jo puheluita pelaaja-agenteilta. Ja kyse ei ole ollut mistään aloittelevista agenteista, vaan ihan niistä samoista kavereista, jotka edustavat NHL:ssä pelaavia miljonäärejä.

”Brutaalia ja karkaamassa täysin käsistä”

Eikä Trevor ole suinkaan ainoa pelaaja, johon on otettu yhteyttä, vaan erityisesti Kanadan suurimmassa kaupungissa – siis Torontossa – on suorastaan sääntö. että esimerkiksi 13-14-vuotiaiden pelaajien perheille tehdään yhteydenottoja.

– Hän on monien mielestä ”The Next One”, seuraava Connor McDavid tai John Tavares, M-Five Sportsille työskentelevä pitkäaikainen pelaaja-agentti Anton Thun kuvailee Trevoria The Hockey Newsille.

– Lukuisat agentit ovat puhuneet hänen perheelleen, ja ollakseni rehellinen, niin olemme myös me. Olemme siis saattaneet hänen käsiinsä tietoa siitä, että olemme olemassa. Emme siis anna muiden agentuurien tulla takapihallemme ja viedä parasta pelaajaa.

Toinen, tässä kohtaa nimettömänä pysyttelevä, agentti puolestaan kuvaili sitä, miten julmaksi ala on muuttunut.

– Tämä on brutaalia ja karkaamassa täysin käsistä. En halua toimia näin, mutta mikäli en lähde mukaan, minulla ei ole pian töitä. Enää ei ole kyse siitä, että kuka voittaa kamppailun pelaajista, vaan kuka ottaa ensimmäisenä yhteyttä.

Alalla laajalti yhteinen näkemys jo pelkästään virheet minimoidakseen

Asiasta on keskusteltu esimerkiksi NHLPA:n järjestämässä pelaaja-agenttien tapaamisessa kesällä ja nimenomaan pohdinnassa on ollut se, että onko tilanne muodostunut ongelmaksi, johon tulee puuttua.

Mitä ilmeisimmin pelaajajärjestö onkin se ainoa taho, joka asiaan voi puuttua ja muuttaa tilanteen parempaan suuntaan asettamalla esimerkiksi ikärajoitukset, mitä tulee pelaajiin, joita voi lähestyä.

The Hockey News kertookin, että alalla on laajalti yhteinen näkemys sen suhteen, että ikärajat on tuotava. Agentit ovat nimittäin itsekin kyllästyneet tilanteeseen, jossa he joutuvat käyttää aikansa junioripelaajien perässä juoksemiseen.

Kyse on puhtaasti siitäkin, että tapahtuu paljon niin sanottuja virheratkaisuja, jossa kiinnitetään lupaava pelaaja, jonka tulevaisuudesta ei todellisuudessa ole kuitenkaan mitään varmuutta: superlupaava pelaaja voi olla kolmessa vuodessa valovuosia muita ikätovereitaan perässä.

– 1980-luvulla me rekrytoimme 18-vuotiaita pelaajia ja nyt minua pyydetään mennä katsomaan 13-14-vuotiaiden pelejä, Thun jatkaa.

Koko ongelman ydin onkin siinä, että jo yksi nuoria pelaajia rekrytoiva pelaaja-agentti pakottaa muutkin tekemään niin.

Onko pelkästään paha asia? Esimerkkiä Ruotsista?

Pohjois-Amerikassa, ja etenkin Yhdysvalloissa, on ollut olemassa jo pitkään käytäntö, joka on mahdollistanut esimerkiksi yliopistoille lupaavien urheilijoiden rekrytoimisen näiden iästä riippumatta.

Juniorisarja WHL, joka on siis yksi Pohjois-Amerikan ykkössarjoista, järjestää puolestaan varaustilaisuuden, jossa varataan juuri ja juuri teini-ikäisiä pelaajia ja esimerkiksi Kanadan OHL:n uskotaan seuraavan perässä.

Nuoret pelaajat joutuvat siis tekemään isoja päätöksiä jo todella nuorena, eikä vanhemmista välttämättä ole auttamaan päätöksenteossa. Niinpä pelaaja-agentti saattaa olla hyvä vaihtoehto, joskin toisaalta taas hän saattaa katsoa vanhempien tavoin asiaa liian puolueellisesta näkökulmasta. Ehkä siis niin sanottu perheneuvoja on paras vaihtoehto.

Niin, eli ei ole vaikea ymmärtää, miksi joku näkisi tilanteen jokseenkin myös positiivisena asiana.

The Hockey News nostaa julkaisemassaan artikkelissa, jonka on kirjoittanut toimittaja Ken Campbell, esille myös niin sanotun Ruotsi-mallin.

Ruotsissa on noin 50 ammattiagenttia ja he kaikki ovat allekirjoittaneet Ruotsin pelaajayhdistyksen kanssa sopimuksen, joka estää heitä lähestymästä pelaajia ennen kuin käynnistyy kalenterivuosi, jona he täyttävät 16 vuotta.

Samaan aikaan pelaajat ovat ensimmäistä kertaa kelpoisia tulla valituiksi myös maajoukkueisiin. Joka syksy Ruotsissa järjestetäänkin ”katsastusturnaus”, jossa saadaan vasta ensimmäistä kertaa kokonaiskuva siitä, että ketkä ovat huippulupauksia ja ketkä eivät.

Ruotsin sopimusmalli estää myöskin toisin päin kulkevat yhteydenotot. Itse asiassa Ruotsissa nähdäänkin enemmän tilanteita, joissa yli-aggressiiviset vanhemmat ottavat liian ajoissa itse yhteyttä agentteihin, minkä seurauksena heille annetaan sanktioita. Tästä syystä pelaaja-agentit työskentelevätkin hyvin tiiviisti yhteistyössä Ruotsin Jääkiekkoliiton kanssa.

– Jos minuun otetaan vanhempien toimesta yhteyttä, ensimmäisenä kysyn, että ”Teilläkö ei siis ole agenttia?” ja heti toisena ”Minkä ikäisestä pelaajasta on kyse?”, ruotsalaisagentti Claes Elefalk valaisee asiaa.

– Ja mikäli pelaaja ei täytä tuona vuonna 16 vuotta, minun täytyy sanoa ”Meillä on sääntö, jonka mukaan minun on suljettava luuri välittömästi ja voitte soittaa minulle takaisin vasta, kun on tammikuun 1. päivä (vuonna, jona täyttää 16). En saa siis puhua edes viittä minuuttia tai vaihtaa yhtä ainoaa sähköpostia.

Ja miten tämä malli sitten on toiminut?

– Voin todeta sen toimineen todella hyvin täällä Ruotsissa.

Aiheet Näkökulmat Pääuutiset Siirtouutiset